Lauantaina ajoimme talvisessa säässä Kirkkonummelle kisaamaan. Veikolla ja Henrikalla oli yhteensä kolme starttia. Ulkona oli todella liukasta ja lämmitteleminen oli hieman haasteellista, kun uuden pehmeän lumen alla oli peilikova jää. Onneksi selvisime lenkeistä ilman kaatumisia.
Päivän saldo oli 3 x hyl, mutta taas tosi hienoja sellaisia. Oheisesta linkistä pääsette katsomaan ratoja. Kuvaaja oli ensimmäisellä radalla vähän ruosteessa, kun radasta puuttui videolta osa...
lauantai 19. maaliskuuta 2011
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Ce on citten C.I.B !!!
Veiko lähti keväiseen Riikaan kokeilemaan, josko se viimeinen cacib saataisiin ja Veikosta leivottaisiin Bullbenzien 3. inttivalio heti komean Uffen ja kauniin Keiran jälkeen.
Keväisen Riikan vuoden 2011 voittajanäyttelyssä tuomaroi kooikerit vaihdoksen jälkeen Rita Kadike-Skadina Latviasta. Kehä oli vasta myöhään iltapäivällä ja oli kyllä vähän puuduttavaa odotella kehää kahteen, kun paikan tilanahtauden tuntien oli paikalle saavuttava jo aamulla. Uutuutena oli vihreä keinoruohomatto ja sitä piti kehässä käydä kokeilemassa iskeekö Veikon nenä siihen kiinni - ei iskenyt. Tuomari oli muutenkin melko tiukalla linjalla, sillä moni lähti pelkän arvostelun ja eh:n kera kotiin vähän hölmistyneen näköisenä. Osasta arvosteltavista koirista tuomari otti itselleen valokuviakin mm. vihikoirasta, joka kieltämättä oli komeannäköinen uros.
Veikolle erinomaisen tiukan pöytäkäsittelyn jälkeen eri1, pu1, cacib, LVV-11, vsp ja C.I.B * (vahvistamaton vielä). Junnu Ria oli hienosti päivän ROP-jun että ROP kera LVVJ-11, onnea Riialle! Tuplalle oli pn2, lvsert, cacib, LVV-11, Oona oli pn3. Ei tainnut kooiker olla tuomarin innostuksesta päätellen hänelle the rotu. Olen erittäin tyytyväinen, ettei sitä viimeistä cacibia tarvinnut tämän kauemmin hakea. Emäntä sai vielä tehdä parit onnistuneet ostokset, kun isännällä ei ollut tarvetta tehdä shoppailuja näyttelypaikalla :)
Hotellilla Veiko pääsi mutaiselle lenkille ja vähän käytiin kaupassakin ja syömässä. Jostain syystä matkatavarat olivat vallanneet koko huoneen ja ne kun sai kerättyä olikin aika tipahtaa unten maille. Maanantaina matkaamme kotiin Tallinnan kautta.
Keväisen Riikan vuoden 2011 voittajanäyttelyssä tuomaroi kooikerit vaihdoksen jälkeen Rita Kadike-Skadina Latviasta. Kehä oli vasta myöhään iltapäivällä ja oli kyllä vähän puuduttavaa odotella kehää kahteen, kun paikan tilanahtauden tuntien oli paikalle saavuttava jo aamulla. Uutuutena oli vihreä keinoruohomatto ja sitä piti kehässä käydä kokeilemassa iskeekö Veikon nenä siihen kiinni - ei iskenyt. Tuomari oli muutenkin melko tiukalla linjalla, sillä moni lähti pelkän arvostelun ja eh:n kera kotiin vähän hölmistyneen näköisenä. Osasta arvosteltavista koirista tuomari otti itselleen valokuviakin mm. vihikoirasta, joka kieltämättä oli komeannäköinen uros.
Veikolle erinomaisen tiukan pöytäkäsittelyn jälkeen eri1, pu1, cacib, LVV-11, vsp ja C.I.B * (vahvistamaton vielä). Junnu Ria oli hienosti päivän ROP-jun että ROP kera LVVJ-11, onnea Riialle! Tuplalle oli pn2, lvsert, cacib, LVV-11, Oona oli pn3. Ei tainnut kooiker olla tuomarin innostuksesta päätellen hänelle the rotu. Olen erittäin tyytyväinen, ettei sitä viimeistä cacibia tarvinnut tämän kauemmin hakea. Emäntä sai vielä tehdä parit onnistuneet ostokset, kun isännällä ei ollut tarvetta tehdä shoppailuja näyttelypaikalla :)
Hotellilla Veiko pääsi mutaiselle lenkille ja vähän käytiin kaupassakin ja syömässä. Jostain syystä matkatavarat olivat vallanneet koko huoneen ja ne kun sai kerättyä olikin aika tipahtaa unten maille. Maanantaina matkaamme kotiin Tallinnan kautta.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Lempäälässä liideltiin
Veiko pääsi pitkä tauon jälkeen agikisoihin, jotka pidettiin tällä kertaa Tampereen kupeessa Lempäälässä BestIn Areenalla, kisat järjesti TAKUT. Päivän tavoitteena oli kokeilla ohjaajan polven toimivutta tosi tilanteessa. Päivän tavoite saavutetiin eli ohjaajan polvi kestää agilityn myös kisaradoilla ja kesää voidaan nyt odotella agilityn tiimoilta hyvin mielin.
Tässä linkki Veikon ratoihin, joista saalistettiin kaksi hienoa hyllyä.
Tässä linkki Veikon ratoihin, joista saalistettiin kaksi hienoa hyllyä.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Hrr... pakkasta!
Veikon helmikuu on mennyt normaalien arkiharrasusten parissa. Agilytreenejä 1-2 krt/vko ja rally-tokoa 1 krt/vko ovat pitäneet Veikon mielen virkeänä.
Kovat pakkaset ovat pienentäneet lenkkejä ja sisällä ollaankin temppuiltu ja aktivoitu kaikin mahdollisin tavoin. Meidän puolesta kevät ja kesä saisivat jo tulla!
Tänään lähtivät isäntä ja Henrika pienelle hiihtolomareissulle Hampuriin.Tässä vielä kesäinen Veiko piristämään ja jouduttamaan kevään ja kesän odotusta...
Kovat pakkaset ovat pienentäneet lenkkejä ja sisällä ollaankin temppuiltu ja aktivoitu kaikin mahdollisin tavoin. Meidän puolesta kevät ja kesä saisivat jo tulla!
Tänään lähtivät isäntä ja Henrika pienelle hiihtolomareissulle Hampuriin.Tässä vielä kesäinen Veiko piristämään ja jouduttamaan kevään ja kesän odotusta...
 |
| Kesäinen Veiko |
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
10. - 13.02.2011 Sveitsin reissulla
Torstaina lähtivät emäntä ja isäntä ja pieni walesinpentu kohti Sveitsiä. Matkalla oli kolme tarkoitusta: viedä Marski uuteen kotiinsa Sveitsissä, tutustua van Eenthuis kennelin kooikereihin + Beatriceen sekä muuten vaan lomailla Zürichissä. Hulluilta päiviltä kannattaa aina varata matka sellaiseen paikkaan, jossa asuu kooikereita...
Pienen pennun matka Sveitsiin tuli mukaan matkajärjestelyihin vasta muutamaa viikoa ennen lähtöä. Pennun matka sujui niin hyvin, kuin vain voi toivoa. Marski hurmasi väkeä lentokentällä ja turvatarkastuksesta olisimme voineet viedä ihan mitä vaan, sillä aikaa kun virkailijat lepertelivät pennulle. Marski söi aamuruokansa kentällä ja ennen koneeseen nousua kävi pissalla ulkona ja nukahti saman tien omaan matkakassiinsa. Nousu ja lasku sujuivat hienosti, kun ei pentu edes inahtanut. Perille päästiin ja Beatricen ystävä oli meitä kentällä vastassa. Pentu pääsi pissalle ja autolla pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Künteniä ja Beatricen kotia.
Beatricen luona koiralauma otti uuden tulokkaan innokkaasti haukkuen vastaan. Pieni Marski haisteltiin tarkasti ja vain yksi Bean kooikereista oli sitä mieltä, että pentu ei ole niin tervetullut. Takapihalla pentu pääsi juoksemaan nurmikolla ja tunnisti kyllä kaksi Bean walesinarttua saman rotuisiksi kun hän itse. Beatrice Näfillä on kotonaan 2 walesinarttua Lady & Jill sekä 5 kooikeria ja 7 hevosta. Melkoinen eläinlauma siis. Kooikerit olivat vanhimmasta nuorimpaan Aisha, Cathinca, Lindi, Melody ja Renske. Laumassa vallitsi selkeä järjestys ja vanhemmat koirat nuhtelivat Melodya, kun se komensi pikkuista Marskia.
Koirat olivat ehkä tukevammassa kunnossa, kuin mitä suomalaiset näyttelykunnossa olevat koirat, mutta luonteensa puolesta olivat oikein mukavia. Melody oli joukon varautunein ja pysyttelin koko ajan kauempana meistä.
Beatrice saattoi meidät ystävällisesti hotellille ja jaksoimme vielä lähteä Zürichin keskustaan kävelemään ja syömään. Aikainen herätys ja tiukka päiväohjelma saivat meidät hyvissä ajoin takaisin hotellille ja unta ei tarvinnut kauaa hakea.
Perjantaina ja lauantaina kiertelimme ympäri kaupunkia yli +10 asteen lämpöisessä säässä, joten tuntui Suomen pakkasten jälkeen melkein kesältä. Suklaan hinta oli kohdallaan ja muutenkin oli melkoisen kallis kaupunki. Järjestelmällinen joukkoliikenne helpotti liikkumista ja ratikat kulkivat minuuttiaikataulun mukaan. Fonduetakin pääsimme maistamaan ja hyväähän se oli. Kaikkineen onnistunut reissu!
Pienen pennun matka Sveitsiin tuli mukaan matkajärjestelyihin vasta muutamaa viikoa ennen lähtöä. Pennun matka sujui niin hyvin, kuin vain voi toivoa. Marski hurmasi väkeä lentokentällä ja turvatarkastuksesta olisimme voineet viedä ihan mitä vaan, sillä aikaa kun virkailijat lepertelivät pennulle. Marski söi aamuruokansa kentällä ja ennen koneeseen nousua kävi pissalla ulkona ja nukahti saman tien omaan matkakassiinsa. Nousu ja lasku sujuivat hienosti, kun ei pentu edes inahtanut. Perille päästiin ja Beatricen ystävä oli meitä kentällä vastassa. Pentu pääsi pissalle ja autolla pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Künteniä ja Beatricen kotia.
Beatricen luona koiralauma otti uuden tulokkaan innokkaasti haukkuen vastaan. Pieni Marski haisteltiin tarkasti ja vain yksi Bean kooikereista oli sitä mieltä, että pentu ei ole niin tervetullut. Takapihalla pentu pääsi juoksemaan nurmikolla ja tunnisti kyllä kaksi Bean walesinarttua saman rotuisiksi kun hän itse. Beatrice Näfillä on kotonaan 2 walesinarttua Lady & Jill sekä 5 kooikeria ja 7 hevosta. Melkoinen eläinlauma siis. Kooikerit olivat vanhimmasta nuorimpaan Aisha, Cathinca, Lindi, Melody ja Renske. Laumassa vallitsi selkeä järjestys ja vanhemmat koirat nuhtelivat Melodya, kun se komensi pikkuista Marskia.
Koirat olivat ehkä tukevammassa kunnossa, kuin mitä suomalaiset näyttelykunnossa olevat koirat, mutta luonteensa puolesta olivat oikein mukavia. Melody oli joukon varautunein ja pysyttelin koko ajan kauempana meistä.
 |
| Isäntä ja Renske |
 |
| Aidan takana on taas kissa... |
Perjantaina ja lauantaina kiertelimme ympäri kaupunkia yli +10 asteen lämpöisessä säässä, joten tuntui Suomen pakkasten jälkeen melkein kesältä. Suklaan hinta oli kohdallaan ja muutenkin oli melkoisen kallis kaupunki. Järjestelmällinen joukkoliikenne helpotti liikkumista ja ratikat kulkivat minuuttiaikataulun mukaan. Fonduetakin pääsimme maistamaan ja hyväähän se oli. Kaikkineen onnistunut reissu!
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Top Dog Show Turussa
Menneellä viikolla Veikon harrastuksiin ja aktivoitiin tuli ihka uusi juttu - Rally-Toko. Veiko aloitti harrastamisen siis Rally-Tokon alkeiskurssilla. Mukavaa oli ja Veiko oli tosi innoissaan (mistäpä se ei olisi vielä tykännyt!).
Keskiviikkona lenkkeiltiin Cian kanssa. Koudan kentän lasten pulkkamäessä Jaana ja Cia seisoivat mäen päällä ja Veiko leikki viestinviejää. Veiko juoksi mäkeä ylös/alas riippumatta siitä huusinko mäen alla Ciaa vai Veikoa nimeltä. Tais olla vähän energiaa 'varastossa'.
Torstaina oltiin agitreeneissä ja Veikolla meni rata loistavasti. Harmittavasti vain Henrikan polvi ei pitänyt agista ollenkaan niin paljon. Pikkuhiljaa tässäkin siis edetään...
Lauantaina Veiko pääsi pelloille juoksemaan ja illalla pakattiin kassit Turun reissua varten. Veiko katsoikin parhaimmaksi nukkua kassin vieressä.
Sunnuntaina lähdimme Turkuun, josta ei suurta menestystä odotettu kahden tuomarinvaihdoksen takia. Tänään tuomaroi Tapio Eerola, jonka ankara tulos oli Veikolle hieno eri3, SA, pu3! Vain kolmelle urokselle SA! Nartut voitti teräsmummo Sally, Veikon äiti. Sally oli myös rop-vet ja velipuoli Uffe oli vsp ja Islalle sert/cacib (Wiialta). Ruuti aloitti näyttelyuransa ollen rop-pentu. Ruuti oli selvästi niin Bullbenz kuin vaan voi olla.
Illalla piti mennä vielä agiin, mutta Henrikalla oli noussut päivän aikana kuumetta joten se piti jättää väliin.
Keskiviikkona lenkkeiltiin Cian kanssa. Koudan kentän lasten pulkkamäessä Jaana ja Cia seisoivat mäen päällä ja Veiko leikki viestinviejää. Veiko juoksi mäkeä ylös/alas riippumatta siitä huusinko mäen alla Ciaa vai Veikoa nimeltä. Tais olla vähän energiaa 'varastossa'.
Torstaina oltiin agitreeneissä ja Veikolla meni rata loistavasti. Harmittavasti vain Henrikan polvi ei pitänyt agista ollenkaan niin paljon. Pikkuhiljaa tässäkin siis edetään...
Lauantaina Veiko pääsi pelloille juoksemaan ja illalla pakattiin kassit Turun reissua varten. Veiko katsoikin parhaimmaksi nukkua kassin vieressä.
Sunnuntaina lähdimme Turkuun, josta ei suurta menestystä odotettu kahden tuomarinvaihdoksen takia. Tänään tuomaroi Tapio Eerola, jonka ankara tulos oli Veikolle hieno eri3, SA, pu3! Vain kolmelle urokselle SA! Nartut voitti teräsmummo Sally, Veikon äiti. Sally oli myös rop-vet ja velipuoli Uffe oli vsp ja Islalle sert/cacib (Wiialta). Ruuti aloitti näyttelyuransa ollen rop-pentu. Ruuti oli selvästi niin Bullbenz kuin vaan voi olla.
Illalla piti mennä vielä agiin, mutta Henrikalla oli noussut päivän aikana kuumetta joten se piti jättää väliin.
lauantai 8. tammikuuta 2011
Kooikertapaaminen Haltialassa
Pääkaupunkiseudun kooikerit kävivät tänään päivälenkillä Haltialan maastossa. Valitettavasti myös stadilaiset hiihtäjät olivat myös sankoin joukoin paikalla :(
Paikalle saatiin kuitenkin 6 koohoa: Leevi, Miko, Remus, Tessa, Veiko ja Huugon veli (täydennän nimen kun sen saan...) omistajineen. Kävelylenkki tietä ja kävelytietä sujui ihan hyvin, harmi vaan ettemme päässeet Haltialan metsäteille ollenkaan. Kaikkialla oli vain latuja! Yksikin himohiihtäjä kysyi minulta ja Suvilta, että on meillä mielenosoitus meneillään, kun ollaan ladulla. Joo, ehkä meillä oli pääkaupunkiseudun kooikermielenosoitus!
No, odotellaan sitten lumien sulamista ja päästää uudelleen lenkille. Koska kävelimme ajotietä ja kävelytietä pitkin oli koiratkin pakko pitää kytkettyinä ja toisaalta, matkassa vain yksi narttu (Tessa) ja muut olivatkin sitten uroksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)