10. - 13.02.2011 Sveitsin reissulla

Torstaina lähtivät emäntä ja isäntä ja pieni walesinpentu kohti Sveitsiä. Matkalla oli kolme tarkoitusta: viedä Marski uuteen kotiinsa Sveitsissä, tutustua van Eenthuis kennelin kooikereihin + Beatriceen sekä muuten vaan lomailla Zürichissä. Hulluilta päiviltä kannattaa aina varata matka sellaiseen paikkaan, jossa asuu kooikereita...

Pienen pennun matka Sveitsiin tuli mukaan matkajärjestelyihin vasta muutamaa viikoa ennen lähtöä. Pennun matka sujui niin hyvin, kuin vain voi toivoa. Marski hurmasi väkeä lentokentällä ja turvatarkastuksesta olisimme voineet viedä ihan mitä vaan, sillä aikaa kun virkailijat lepertelivät pennulle. Marski söi aamuruokansa kentällä ja ennen koneeseen nousua kävi pissalla ulkona ja nukahti saman tien omaan matkakassiinsa. Nousu ja lasku sujuivat hienosti, kun ei pentu edes inahtanut. Perille päästiin ja Beatricen ystävä oli meitä kentällä vastassa. Pentu pääsi pissalle ja autolla pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Künteniä ja Beatricen kotia.

Beatricen luona koiralauma otti uuden tulokkaan innokkaasti haukkuen vastaan. Pieni Marski haisteltiin tarkasti ja vain yksi Bean kooikereista oli sitä mieltä, että pentu ei ole niin tervetullut. Takapihalla pentu pääsi juoksemaan nurmikolla ja tunnisti kyllä kaksi Bean walesinarttua saman rotuisiksi kun hän itse. Beatrice Näfillä on kotonaan 2 walesinarttua Lady & Jill sekä 5 kooikeria ja 7 hevosta. Melkoinen eläinlauma siis. Kooikerit olivat vanhimmasta nuorimpaan Aisha, Cathinca, Lindi, Melody ja Renske. Laumassa vallitsi selkeä järjestys ja vanhemmat koirat nuhtelivat Melodya, kun se komensi pikkuista Marskia.

Koirat olivat ehkä tukevammassa kunnossa, kuin mitä suomalaiset näyttelykunnossa olevat koirat, mutta luonteensa puolesta olivat oikein mukavia. Melody oli joukon varautunein ja pysyttelin koko ajan kauempana meistä.

Isäntä ja Renske

Aidan takana on taas kissa...

Beatrice saattoi meidät ystävällisesti hotellille ja jaksoimme vielä lähteä Zürichin keskustaan kävelemään ja syömään. Aikainen herätys ja tiukka päiväohjelma saivat meidät hyvissä ajoin takaisin hotellille ja unta ei tarvinnut kauaa hakea.

Perjantaina ja lauantaina kiertelimme ympäri kaupunkia yli +10 asteen lämpöisessä säässä, joten tuntui Suomen pakkasten jälkeen melkein kesältä. Suklaan hinta oli kohdallaan ja muutenkin oli melkoisen kallis kaupunki. Järjestelmällinen joukkoliikenne helpotti liikkumista ja ratikat kulkivat minuuttiaikataulun mukaan. Fonduetakin pääsimme maistamaan ja hyväähän se oli. Kaikkineen onnistunut reissu!