Hilary pääsi kooikereitten agilitykoulutukseen, joka pidettiin Naurava Koira -agilityareenalla Rihimäellä ja kouluttajana oli Lotta Vuorela. Hilary teki radasta valikoituja pätkiä ja oli hieno pieni agilitykoira. Kiitos myös Pialle, joka hoiti käytännön järjestelyt ja teki tämän mahdolliseksi.
Hilaryn kuvat otti Ruudolfin isäntä Ville Ruth, kiitos!
Mä tein itse pussin!
Kannattaa hyppää korkealle, kun musta tulee kohta medi!
Ohjaaja lähti agilitykoiran Veikon kanssa SM-kisoihin Tampreelle perjantaina 13.06.2014. Isosisko tarjosi majapaikan ja perjantaina ohjaaja kävi tutustumassa kisapaikkaan ja ilmoitti HSKH:n medijoukkueen lauantain joukkueradalle.
On ne lilat :)
14.06.2014 lauantaina olivat Veiko ja Henrika kolmas lähtijä medien joukkueradalle. Veiko viittasi ohjaajalle tassullaan, laittoi Annen sanojen mukaan tulpat korviinsa, huusi mennessään "Soon moro!"ja läks! Irtoaminen oli kuulemma paikalla olleiden mukaan hyvää. Hiemanko ketutti. No, iltapäivästä ja illasta jo vähän hymyilytti (ehkä). Veiko lähti Lauran kanssa kämpille tekemään Veskun kanssa piffejä (vaativa pihvilihan leikkaus vaati tarkkaavaisen avustajan) ja lepäämään. Ohjaaja jäi hengailemaan kisapaikalle. Laurakin pääsi sinne uudelleen ja sai mukaansa Inovin kengät. Eiks oo hienot!
15.06.2014 sunnuntaina oli Alen Marenkovicin hyppäri karsintaratana. Veiko oli 5. tutustumisryhmässä ja juoksi numerolla 154. Hyppäri oli loistavaa yhteistyötä Henrikalta ja Veikolta - tuloksena sijoitus 9/214 ja paikka medifinaaliin! Ohjaaja oli unohtanut tutustua kolmeen viimeiseen esteeseen ja kysyi neuvoa radan reunalta ja näillä ohjeilla mentiin nollalla maaliin. Riikalta saatiin nakkeja, kun sekä sisko että ohjaaja unohtivat Veikon lihapullat kämpille. Säteen nakit toimivat loistavasti, kiitos! Videon liitän tähän, jahka saan sen käsiini. Muuten rataa voi käydä ihailemassa Koirakuvien livestream nauhoituksista.
Veikon karsintahyppäri kohdassa 3:00:00
Finaalia ennen Veiko lähti siskon kämpille lepäämään ja ohjaaja jäi katsomaan ratoja. Finaaliradan tuomaroi Mia Laamanen, tunnetusti ei niin helppoja ratoja tekevä. Veikon kohtalona oli putken väärä pää ja tällä tuloksella ei sitten sijoituttu finaalissa. Finaali oli siitäkin poikkeuksellinen, ettei top20 koirat tehneet yhtään nollaa ja mitalikolmikko oli +20 sijoilta finaalissa. Onneksi Kafi otti kuitenkin kooikereille kultaa Ari Partin ohjaamana.
Veiko pääsi ykkösluokan agilitykisamatkalle ilman Hilaryä tänään Riihimäelle. Henrika teki ensimmäisellä radalla hienon radan ja Veiko ylimääräisen esteenkierron, jolla se antoi muille vähän aikatasoitusta, loppuksi kuitenkin nollatulos ja sijoitus 3/17. Palkinotja Nutrolin Sporttia ja ohjaajalle suklaata. Ensimmäisellä radalla kooikerit olivat kaikki peräkkäin Veiko, Keira ja Dio.
Toiselle radalle huolellinen ohjaus ja tulos oli myös nolla ja sijoitus 3/15. Päivän radat tuomaroi Petteri Kerminen. Petterin radat olivat oikein mukavia, muutamia ansakohtia ja juostakin kuulemma sai. Ensimmäinen rata oli makseille ilmeisesti vaikeampi, kun tuli vain yksi nollatulos. Palkintoja kisalahjakortti ja koirille puruluita. Toisella radalla Sanna ja Sera olivat kakkospallilla, muutaman sekunnin sadasosan erolla.
Nämä tulokset lasketaan jo ensi SM-kauden nollatuloksiin, joten siellä on nyt sitten tuplanolla kahdelta agiradalta odottamassa ensi kesää. Ei paha.
Palkintoja mm. pullo Sportti Nutrolinia, hienoa!
Kisat päättyivät jo klo 13 ja jäähdyttelyt tehtiin kesäisessä vesisateessa.
Petteri Kerminen ratapiirrokset A-agility ja B-agility, linkit suoraan Petterin omilta agisivuilta lainattuna.
Taina oli järjestänyt kooikereille Harri Huittisen agilitykoulutuksen Best In Areenalle Tampereelle, samaksi päiväksi jolloin iltapäivästä olisi kooikereitten KOOHO:n vuosikokous. Veikokin päätti sitten mutkien jäkeen osallistua. Ohjaajan menikin Tampereelle siskon luo jo perjantaina ja tuli sieltä suoraan hallille Ideaparkin viereen. Emäntä ajoi koiran kanssa Helsingistä suoraan hallille.
Treenien jälkeen Veiko ja ohjaaja lähtivät ajamaan kohti Helsinkiä ja emäntä jäi kokoustamaan ABC Lahdesjärvelle Suomen Kooikerhondje ry:n vuosikokoukseen.
Tämä oli rata ja lopussa elävää kuvaa treeneistä. Halli oli melko viileä, kun oli ulkonakin pakkasta reilusti.
Treenien jälkeen emäntä kokousti vielä useamman tunnin ja lopputuloksena on vuoden pesti Suomen Kooikerhondje ry:n varapuheenjohtajana tiedossa.
9.3.2013 lauantaina menimme ensimmäistä kertaa BestInAreenalle Harri Huittisen agitreeneihin. Tampereella treenaa "Huittisella" muutamia muitakin punavalkoisia ja vinkki näihin treeneihin tulikin juuri tuolta suunnalta. Kiitos vaan Tytti!
Ryhmässä oli vain kolme koiraa tuntia kohden, joka näin pääkaupunkiseudun vinkkelistä katsottuna oli huippua! Yleensä näkee 5 - 6 koirakkoa/tunti ja siinä ei yleensä mitään pitkällistä radanviilausta ehditä tekemään.
Bloggerin kuvatilat ovat näemmä täyttyneet ja täytyy nyt duunailla jotain, jotta saan taas kuvia ja videoita juttuihin mukaan. Pelkät tekstit tuntuvat niin kovin tylsiltä. Katsotaan olenko löytänyt siihen toimivan ratkaisun.
Tammikuussa olemme viettäneet vähän taukoa agilitystä, kun ihan törkeän kylmällä on niin hankalaa lämmitellä ja jäähdytellä koiraa. Emme me suinkaan ole laakereillamme levänneet vaan puuhanneet yhtä ja toista. Vaikka Veiko ei käynyt joulukuun kisojen jälkeen Ojangossa muutamaan viikkoon, ei se kuitenkaan tarkoittanut sitä, että me olisimme vältelleet Ojankoa. Henrika on mm. käynyt ahkerasti kouluttamassa ja luennoilla.
14.01.2013 maanantaina Veiko on aloittanut uuden harrastuksen tai no, oikeastaan aktivoinnin nimeltään dobo. Siinä joutuu ohjaajakin hommiin, sillä tarkoituksena on treenata sekä koiran että ohjaajan ns. syviä lihaksia.
Dobossa tehdään jumppaliikkeitä, kuten perinteisellä pyöreällä jumppapallolla. Välillä koira on pallon tai "munan" päällä ja välillä taas sen päällä on ohjaaja. Koira istuu, seisoo ja makaa pallon päällä, tai tekee ympyrän oikealle tai vasemmalle. Ohjaaja pääsee vielä punnertamaan ja treenaamaan staattista pitoa. Yritän muistaa ottaa oman kameran mukaan, niin saadaan autentisia treenikuvia... Käymme Dobo-kurssin Koirakoulu Kompassissa, Helsingissä.
17.01.2013 torstaina ohjaaja oli kuuntelemassa Vappu Alatalon luentoa "Vireystila ja jännittäminen" ja oli kuulemma ollut erinomaisen hyödyllinen luento.
18.01.2013 perjantaina ajoimme Salon Koirahallille Tsekin maajoukkue-edustajan ja joukkuemaailmanmestarin Eva Lacnakovan koulutukseen. Oli jäätävän kylmä pakkanen -25 tai jotain, mutta onneksi hallilla oli pienempi kenttä, jossa saattoi lämmitellä/jäähdytellä. Hallin pohja oli korkkia tms. ja ainakin kepeillä se oli Veikolle liian pitävä. Sekä lämmittelykentällä että isolla kentällä oli maahan asti ulottuvat peilit ja Veikon piti käydä poseeraamassa peilikuvalleen. Vähän jäykisteli, enenn kuin huomasi, että se komea kaveri peilin toisella puolelle heilutti myös häntäänsä! Oli mukava hyppyrata ja mukava kouluttaja. Koulutuksen jälkeen ohjaaja yrittää muistaa pitää huolta myös hartialinjastaan.
Eva Lacnakova ratapiirros
Olemme käyneet myös uimassa muutaman kerran Helsingin Koirauimalassa. Olemme myös leikkineet leluilla tms. jos on ollut liian kylmää pitkille lenkeille tai tuhonneet tyhjiä purkkeja tai laatikoita herkkujen etsintään. Ollaan me toki lenkkeiltykin, mutta kameraa ei ole muistettu ulkoiluttaa.
Viikonloppu vietettiin agin merkeissä. Lauantaina starttasimme kohti Lietoa ja ATT:n kisoja. Tarjolla oli kolme agilityrataa, joilla tuomareina olivat Salme Mujunen ja Henri Luomala.
Ensimmäisenä oli Mujusen rata, jolta tulikin 0-tulos ja sijoitus oli 6/32. Kahdelta muulta radalta ei mainittavia tuloksia, pientä hienosäätöä vielä tarvitaan.
Liedosta ajoimme suoraan Tampereelle, Hervantaan. Yövyimme Hervannassa ja muutenkin vain rentouduimme nuudeleita syöden.
Sunnuntaina ajoimme 15 minuutin päähän TAMSK:n agilitykisoihin, tuomareina Ritva Herrala ja Johanna Wûthrich. Ekalla radalla pieni herpaannus kepeissä, eikä tulosta. Toiselta radalta 0-tulos ja sijoitus 5/42. Serttikin oli lähellä vain +0,13 sekunnin sadasosan päässä. Sertin sai koohon Aida. Sannan Sera oli hienosti B-radan kolmas, heti Lukan jälkeen ja Saagakin oli seitsemäs. Skette Flow valioitui A-kisassa ja saimme tuoreen agivalion HSKH:hon, onnea!
ja teemana HSKH. Viikon viimeinen päivä on meneillään ja melkoista haipakkaa on menty koko viikko. Viikon teemana on ollut HSKH:n actionit muodossa jos toisessa.
Maanantaina oli Tehis Cupin 2. osakilpailu ja itse tuli kokeiltua tuomarinsihteerin hommia kisaavien radalla. I. toimi tutorina ja selvisin hengissä annetusta tehtävästä. Halusin harjoitella tuomarinsihteerin hommaa, ennen lauantain virallisia kisoja. Eikä sitä vierähtänytkään kuin viisi tuntia Ojangossa.
Tiistaina oli Henskulla edessään alkeiskatselmus Ojangossa ja samaan aikaan osuneet tehiksen treenit piti jättää väliin.
Keskiviikkona olikin se päivä, jolloin emme olleet Ojangossa tai muuallakaan koiramenoissa. Hensku oli töissä ja itse otin itseäni niskasta kiinni ja olin jumpassa.
Torstaina oli HSKH:n kevätkokous ja tietenkin sinne piti mennä kuuntelemaan miten yhdistyksen viime vuosi oli sujunut taloudelliselta kannalta. Hensku töissä taas.
Perjantaina oli Tehis Cupin 3. osakilpailu ja sitä sitten kisattiin ja ratoja kasattiin tasaisessa sateessa. Sade loppuikin juuri, kun toimiston tavaroita laitettiin kasaan ja vietiin niitä hallille viikonlopun virallisia kisoja varten. Neljä tuntia sateessa seisomista, nice. Mutta mitäpä sitä ei tekisi lapsensa harrastuksen puolesta. Varsinkin, kun itse lapsi oli töissä ja äiti seisoi sateessa...
Lauantaina oli lapsi töissä ja äiti hallilla. Olin Ojangossa jo puoli kahdeksan ja sain tulospalvelun pystyyn. Ajanottokin ja äänentoisto olivat vähän hakusessa... Ykkösten radat olin toimiston puolella pöytäkirjan pitäjänä ja kakkosten radoilla tein viimeisen puuttuvat koetoimitsija kakkosen harjoittelun eli olin tuomarinsihteerinä. Sain tehtävään hienosti taas oman tukihenkilön :) Kyllä sitä nyt on hyvä fiilis, kun kaikki tarvittavat harjoittelut on takana. Eniten huolta tuottivat ratamestarin ja juuri tuomarinsihteerin hommat, mutta ainakin jälkimmäistä uskallan nyt kyllä tehdä toistekin. Ei siihen insinööriä tarvita! Sitten tulospalvelu pakettiin ja kotiin, eikä sitä oltukaan Vuokkoset Areenalla kuin vaivaiset 8 tuntia.
Sunnuntaina haluisi Hensku kisata kaksi rataa, vaikka ääni oli ollut kadoksissa flunssan jälkeen eikä kunto siis ollut paras mahdollinen. Ei mainittavia tuloksia tällä kertaa, pitäisi vain muistaa, ettei koiraa saa jättää selän taakse... Myös koohoista Ditte, Robi, Lily, Fico ja Keira olivat paikalla kisaamassa. Veiko olikin todella innostunut taas Annen nähdessään! Lähdimme hallilta heti ratojen jälkeen. Menimme vielä Ojangon kakkoskentälle leikkimään ja rallattelemaan ja muistelemaan kontakteja. Tehtiin me vielä vauhtisuoraakin. Illaksi ohjaaja meni vielä töihin.
14.4.2012 lauantaina oli Veikolle varattu uintiaikaa Onnenkoiraan. Edellisestä uinnista olikin jo ehtinyt kulua muutama aika ja ensin Veiko olikin sitä mieltä, että ui ihan itse, en kastele mun tassujani. Pienen keskustelun jälkeen päätti rohkelikko kuitenkin kokeilla uimista ja hyvinhän se sitten sujui.
Huomatkaa taitava ote kapulasta...
Varmaan ainakin kymmenen kertaa mentiin allasta edes takaisin ja sen lisäksi Veiko innostui jopa noutamaan lelua vedestä. Pieni oranssi noutokapula haettiin tyylikkäästi ja melkein hypättiin sen perään! Outoa! Kapulan pitotyyli oli kyllä vähän hakusessa, kun sitä pidettiin kuin sikaria suussa ikään :) Lopuksi otettiin ihan shampoot ja hoitoaineet ja pestiin koko koira. Illalla meillä oli turkiltaan varsin muhkea ja hyväntuoksuinen Veiko.
Ja kyllä se kapula saatiin ihan oikeinkin tuotua :)
Tänään sunnuntaina oli Veikolla vuorossa KOOHO:jen Sanna järjestämään Jari Laitisen agilitytreeniä Purina Areenalla. Paikalla olivat koohot: Lily, Veiko, Fico, Johnny, Pimu, Dio, Urho ja espves Teppo ja parsoni jonka nimi jäi arvoitukseksi. Jari oli suunnitellut allaolevan radan juuri Robille, joten kooikereille sen piti oleman kuin vettä vaan ja tosi iisibiisiä.
Abin agikisatauko on päättynyt, vaikka kirjoituksista on vielä jäljellä ylimääräisenä aineena oleva saksan koe tulevana maanantaina. Olimme ilmoittaneet Veikon kahdelle agiradalle Hyvinkäälle, kun aikataulu tuntui sopivan kartturillekin.
Hyvinkään hallilla ei ainakaan meillä (enkä nähnyt muillakaan) olevan mitään pito-ongelmia. Janakkalan Koirakerhon kisat olivat aikataulussaan ja buffasta sai mitä mainiointa mudcakea <3
Ekalta radalta oli jo nolla tosi lähellä, Hensku ohjasi yhden hypyn väärin päin ja Veiko niin kovin kuuliaisesti sen suoritti juuri niin, kuin ohjaaja häneltä pyysi. Hieno hylly!
Toiselle radalle kartturin tavoitteena oli olla huolellisempi ja hyvin se onnistui. Tältä radalta 0-tulos (-9,25, ia 46, aika 36,75) ja hienosti oltiin kolmansia (3/24).
Veiko ja palkinnot
Iltaruuaksi Veiko sai ihanan raa'an possun kylkiluuruston, nams!
Loppiaisaamuna starttasimme Henskun ja Veikon kanssa kohti Turkua. Määränpäänä meillä oli agikisat Ahvenanmaan toisella reunalla eli Eckerössä. Perjantaina laivailimme Vikingillä Turusta Maarianhaminaan. Veiko oli niin tyytyväinen päästessään mukaan, että juoksi pienessä hytissäkin hepuleita. Olihan Veiko jo keskiviikkona nukkunut varmuuden vuoksi meidän pienessä matkalaukussa, kuin vain varmistaakseen sen, että pääsee mukaan reissuun.
Majoituimme Maarianhaminassa Hotell Park Alandiassa usean muun bc:n kanssa. Huoneessamme oli myös minikeittö, joten oman iltapalan valmistaminen onnistui ja jääkaapissa säilyi Veikon kisaeväät hyvinä. Perjantaina lenkkeilimme kaupungin luonnontilaisessa Tullarsängin puistossa, joka oli vain muutaman sadan metrin päässä hotellistamme. Hotellin ravintola oli valkoiset pöytäliinat tyyppinen hieno ravintola, joten päädyimme pizzalle Pizzeria Adloniin lähelle laivaterminaaleja. Söimme ihan mielettömän hyvät pizzat ja paikalle tuli myös ulkonäoltä tuttua muuta agikisaväkeä. Illalla nukkumaan mentiin ihan ajoissa, kun Helsingistä oli lähdetty aamulla jo klo 5 ajamaan kohti Turkua.
Lauantaina lähdimme ajamaan Eckeröhön kymmenen maissa. Eckeröhallen oli sananmukaisesti keskellä ei mitään. Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo oli vain kivenheiton päässä hallista ja riistasafarin peuroja sisältävät aitaukset olivat ihan tien toisella puolella. Veikolla oli päivälle 3 rataa. Hallissa olevat agikentät olivat vain muovinauhoilla eroteltu yleisön alueista. Vähän mietimme sitä, miten Veiko mahtaisi suhtautua avoimeen agilityyn, mutta huolemme oli taas kyllä aiheeton! Veiko käyttäytyi radalla mallikkaasti, vain yhdellä radalla vilkaisi lähtöä ennen hieman yleisön suuntaan, muutoin tuijotti vain tiiviisti Henskua! Hyvä Hensku ja Vee! Lauantain radoilta tuli tulos kaikilta, toki kahdelta radalta 5 vp, mutta tuli sieltä se nollakin hyppäriltä! Tuloksissa oltiin sijalla 10/32. Päivän opetuksena oli se, että kepeille pitää antaa koiralle enemmän tilaa, eikä itse saa mennä eteen seisomaan...
07.01.2012 ÅBSK - Veiko & Henrika, 0-tulos
Lauantaina tuli muitakin nollia HSKH:lle. Hienoa! Kooikerit olivat myös palkintopalleilla, kun Frodo, Luka ja Robi siellä vuoroin vierailivat. Myös ykkösissä Flow & Jari aloittivat kisauransat hienosti nollavoitolla, onnea! Illalla söimme hotellilla. Paikalla myös koohot Foxy, Zeppe, Pimu, Troy ja Chili ja ainakin Lex ja Tete olivat kisamaskottina. Huippuja nähtiin mm. bortsujen ohjaimissa ja parhaat radat olivatkin ihan mieletöntä menoa. Mutta ei meille silti bc:tä tule...
Sunnuntaina oli enää yksi rata. Veikolle harmittavasti kepeiltä 2*5. Ja radan jälkeen sitten käänsimme auton kohti Maarianhaminaa. Menomatkalla takaisin Maarianhaminaan näimme tien laidassa myös hirven, joka meidän onneksemme kääntyi takaisin metsään. Maarianhaminassa hauskuutimme itseämme ottamalla muutaman valokuvan Veikosta talvisessa Maarianhaminassa. Muut kuvat ovat sitten Picasan kansiossa, jos jotakuta kiinnostaa katsoa.
Hyvä reissu meillä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
Eckeröhallen
Eckeröhallen
Maarianhamina
Veiko Maarianhaminassa
Luminenä
Viking Isabella, iso punainen
Auringonlasku
ps. Sitten, kun Sanna on saanut agikuvat ladattua, taidamme postata niitäkin muutaman.
30.10.2011 sunnuntaina aloitimme Veikon kanssa Heiluvissa Hännissä rally-tokon jatkokurssin. Meitä oli paikalla vain kolme, nuori kultsunarttu ja 7v sekarotuinen kultaista isompi uros ja me. Harjoittelimme muutamaa alokasluokan liiketta muistin virkistämiseksi ja muutamia uusia avoimen luokan liikkeitä. Veikolla oli hieno vire koko ajan, kun emäntä vain muisti olla yhtä nopea kuin koiransakin. Jospa tässäkin lajissa uskaltautuisimme kisaamaan vaikka talven aikana, aika näyttää.
01.11.2011 tiistaina tehiksen treeneissä Veikolla oli tosi hyvä vire, rimat oli 45 cm:ssä eikä ongelmia hyppäämisen suhteen ollut. Putkijarrutusta pitää taas muistutella mieliin, kun Veiko tulee putkista satanen lasissa... Hyvän radan koulutti tänään Sari Vähäniitty.
03.11.2011 torstain treenit jätettiin väliin, kun lauantaille oli jo agilitymenoa. Venyttelimme ja tasapainoilimme kotioloissa.
05.11.2011 lauantaina suuntasimme 5 kuukauden kisatauon jälkeen agiradoille Hyvinkäälle JANKK:n kisoihin. Veikolle oli ilmoitettu kahdelle radalle, yhteen hyppyyn ja agiin. Veiko oli niin niin fiiliksissä, kun se pääsi kisapaikalle, ettei meinannut housuissaan pysyä. Muut koirat eivät haitanneet, kun Veiko tiesi tulleensa A-GI-LI-TY-HAL-LIIN! Odotellessaan vuoroaan radalle Veiko piippasi minkä kerkesi ja veti itsensä suorastaa radalle. Jes, mut on vihdoinkin tuotu tänne takas, tuntui Veiko ajattelevan. Ensimmäiselle radalle Veiko lähti kyllä ihan turhan innoissaan, eikä ollut Henrikan sanojen mukaan kuulolla ollenkaan. Mutta Veikolla oli ihan si-ka kivaa, lukuunottamatta mahalaskua ja liukastumista putken ja hypyn jäkeen, kun Veikolla hirtti kaasu kiinni.
Henri Luomalan ratakuvat ovat myös täällä. Agilityradalle Veiko lähti jo paljon maltillisemmin. Henrikalla oli sekunnin black out (kierrättääkö koiran oikeaan vai vasempaan) keinun jälkeiselle hypylle ja Veikolle siitä viitonen kiellosta (aika -4,44). Muuten hienoa ja siistiä rataa ja koira oli hienosti kuulolla. Paikalla olivat myös muut punavalkoiset Koda, Fico, Robi, Aida ja Lily. Lilylle hienosti hyppyserti ekalta radalta.
ps. Kumpi on kooikerista pelottavampi: musta kääpiösnautseriuros omistajansa kanssa (ei heijastimia!) vai 3 lasta, joista kahdella oli batman-viitat ja kaikilla omat pienet konekiväärit (ja saavutaan meitä kohden suoraan pimeästä huutaen ja viitat liehuen)? No, tietenkin se snautseri :) kun batmanit oli lapsia, eikä ne ole pelottavia!
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
Palkintoja mm. pullo Sportti Nutrolinia, hienoa!
ja teemana HSKH. Viikon viimeinen päivä on meneillään ja melkoista haipakkaa on menty koko viikko. Viikon teemana on ollut HSKH:n actionit muodossa jos toisessa.
