Tehis 2016-2017

Henrika ja Hilary on valitttu kaudelle 2016 - 2017 HSKH:n tehoryhmään. Veiko ja Henrika olivat HSKH:n tehoryhmässä vuosina 2011 - 2015.

Agilityn tehoryhmä kaudelle 2016-2017

23.6.2016

HSKH:n tehoryhmä toimintaa jatketaan myös kaudella 2016-2017. Tehoryhmää jatketaan päävalmentajamallilla ja täksi kaudeksi päävalmentajaksi on valittu seuran ulkopuolinen Mari Mäkelä. Tämän lisäksi tehoryhmää kouluttaa myös seuran kaksi omaa kouluttajaa, Iina Leppänen ja Jonna Kannisto.

Koirakot valikoituvat haastatteluiden sekä kahden videon perusteella, joista toinen oli työryhmän päättämä rata ja toinen mahdollisimman lähellä hakuaikaa ollut kisarata. Tehis treenaa tiistaisin 18-22 ja treenejä on per ryhmä joka toinen viikko.

HSKH:n hallitus on vahvistanut tehis-työryhmän esityksen tulevan Agility tehoryhmän kokoonpanosta kaudella 2016-2017.

Tehoryhmä on tarkoitettu nuorille ja potentiaalisille koirakoille, jotka ovat valmiita panostamaan ja sitoutumaan kokonaisvaltaiseen lajiharjoitteluun ja joilla on tulevaisuudessa potentiaalia kehittyä lajin huipulle.
Kaudella 2016-2017 tehoryhmässä treenaa seuraavat koirakot:
Parillisina viikkoina treenaa:

Laura Nissinen ja Kärtty
Lotta Kortteinen ja Rytmi
Marika Asikainen ja Kauno
Minna Mynttinen ja Sisu
Mia Salminen ja Aapo

Henrika Pelkonen ja Hilary
Anniina Salo ja Svante
Aulikki Korhonen ja Aku
Sara Malinen ja Iisi

Parittomina viikkoina treenaa:

Jenni Sohlberg ja Riemu
Minna Vahlström ja Stella
Niina Murisoja ja Lily
Emilia Aho ja Sinna

Sari Westerlund ja Nada
Anni Aaltonen ja Jake
Meri Alku ja Hoppu
Eiri Suopanki ja Fanni

Onnittelut kaikille tehoryhmään valituille ja HSKH:n agijaos toivottelee kaikille hyviä ja antoisia treenejä!

Viimeiset tehistreenit

Viimeisissä tehiksen treeneissä oli kouluttamassa Petri "Pete" Huotari Lahdesta. Erilaisia kouluttajia ja tapoja on aina hyvä välillä kokeilla, niin sieltä joukosta voi sitten poimia itselleen ne parhaimmat ohajuskuviot. Joskus käsien heiluttamista tai turhaa käskyttämistä tms. ei tule edes ajatelleeksi, kun esim. olkapään kääntämisellä saattaa olla suurempi vaikutus koiran kääntymiseen tai oikean esteen valitsemiseen. Ohjaamista voi tehdä myös kädet selän takana, kannattaa kokeilla, jos se vaikka olisi sinun juttusi.

Ajoitus ja rytmitys. Kaiken A ja O.

Kaisanpäivän huiput

Janne Karstusen tehistreenit olivat taas hyvin opettavaiset. Joskus ahtaasta raosta putkeen meneminen ei tahdo onnistua, kun kepit ovat liian lähellä.

Näin ohjaaja kommentoi treenejä HSKH:n agitehiksen blogissa.

Kaisanpäivän huiput

25.11.2014 Huipputehistreenien kouluttajana oli Janne Karstunen. Tänään oli minun ja Veikon kannalta melko haasteellinen treeni edessä. Paljon kohtia, joissa saa olla tarkkana rytmityksen ja linjausten kanssa. Juokseminen meiltä luonnistuu yhdessä hyvin, mutta rytmittäminen siihen kaupan päälle pitäisi pakan erittäin hyvässä jamassa.

Tämän illan treeni oli mielestäni erittäin täyteläinen. Rataan mahtui lähes kaikkea: kontakteja, keppejä, juoksemista, valssia, pakkovalssi, lähetyksiä mm. putkeen, niisto, persjättö, takaakiertoa… Todella monipuolinen ja kaiken lisäksi esteitä oli 33 kappaletta. Tänään päästiin myös treenaamaan omaa fyysista kuntoa ja juoksemista, kuinka pitkälle kantti kestää. Päästiin myös juoksemaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle ihan väsyneenä ja ready-to-give-in, mutta silti tehtiin Veikon kanssa hyvää rataa.





Haasteena meillä on nykyään Veikon kanssa lähdöt. Ikinä ei kuunaan ole koira varastanut, kunnes se n. puoli vuotta sitten keksi, että minkä takia minä täällä istun. Sen jälkeen se on pari kertaa varastanut ja nykyään yritän rauhoittaa Veikoa ennen rataa ja saada sen istumaan kunnolla. Meillä oli myös haasteena esim. A:n jälkeiset hypyt 14,15 ja miten saada koira putkeen 16. Hypyt piti saada rytmitettyä hyvin, käännettyä tiukasti sekä ohjattua oikealla linjalla putkeen. Tässä kohtaa minä itse tein aina turhan hätiköidyn ratkaisun.

Tämän päivän treeni oli tosi positiivinen. Janne Karstunen on todella pätevä kouluttaja, joka ottaa koirakon taitoja monipuolisesti huomioon. Aina löytyy hyviä treenikohteita, ja kello menee aina loppuun asti nopeasti, ja silti Jannella riittää aikaa keskustella ja kouluttaa.



Näin agility-treenien ulkopuolelle meille kuuluu myös hyvää. Ensi keväälle minulla on itselleni muita suunnitelmia, kun muutan puoleksi vuodeksi Itävaltaan. Tällöin koirat saavat jäädä kotioloihin taukoilemaan agilitystä ja pitämään ns. vuorotteluvapaata :) Katsellaan uudestaan ensi kesänä, että kuinka kiihkeällä innolla koirat palaavat agilitykentille!

heipsan,
Henrika ja Veke ja hovineito Hilary

Toinen lomaviikko

Paljon puuhasteltiin kotosalla, joka päivä Veiko on enemmän kiinnostunut Hilarystä, vaikka varmaan vielä salaa toivoo, että se ei olisikaan kotona, kun hänen korkeutensa palaa lenkiltä sisään.

Hilary ja kattilankansi

06.08.2013 tiistaina olimme Annella tehiksen aloituspalaverissa ja siellä oli mukana paljon pentuja, isoja ja pieniä. Parhaiten Hilary leikki Sumpin kanssa ja loppuillasta ne yhdessä tuumin söivät punajuurisalaattia...

Typy, Qra, Hilary

Hilary

Sumppi ja Hilary

Hei, mä oon Sumppi, anna nami!

Myy ja Hilary

07.08.2013 keskiviikkona Hilary aloitti Heiluvien Häntien pentukurssin. Leikki olisi kiinnostanut enemmän mitä "opiskelu".

08.08.2013 torstaina ohjaaja tarjosi herkkuja treeneissä ja Hilary hengaili mukana.

09.08.2013 perjantaina pidimme perheen kesken rapukestit. Nams! Saimme Lauran ja Veskun sekä Jaakon syömään, vaikka Jaakko joutuikin yövuoroon jälkiruuan jälkeen.

Viiko 5

28.01.2013 maanantaina olimme kolmannella Dobo-tunnilla Kompassissa. Hienoa keskitymistä pallon päällä sekä ohjaajalta että koiralta. Lörppä on Veikon juttu, eritoten kontaktin paikka.

29.01.2013 tiistaina HSKH:n tehiksen treeniessä olimme oikealla vuorollamma Sami Oksaan treeneissä. Vaikka rata oli sama mitä oli viikko sitten, oli Sami tehnyt siihen muutamia muutoksia mm. muurin ja okserin paikat olivat vaihtuneet. Ensimmäisellä kerralla ei tainnut okseria olla ollenkaan... Kyllä kelpas treenata!

31.01.2013 torstaina Sannan treeneissä eroteltiin puomia ja putkia. Kaikki erottelut sujuivat hyvin, mutta puomin lopussa Veikolla tuppaa olemaan tapana itse vapauttaa itseään, ilman että malttaa odottaa Henskun vapautuskäskyä. Tätä pitää vielä harjoitella.

Viikko 4

21.01.2013 maanantaina olimme Dobo-kurssilla Koirakoulu Kompassissa. Koirat keskittyivät tekemiseen ja rauhoittuivat nyt nopeammin, eivätkä ottaneet häiriötä toisistaan.

22.01.2013 tiistaina Veiko pääsi korvaamaan haastajien agitreeneihin. Tällä kerralla oli kouluttajana Sami Oksa. Sami oli tehnyt mukavan haastavan radan, jonka Veiko sai tehtyä lopuksi nollalla läpi! Putki-puomi erottelua tulee jatkaa, sillä Veikon valinta oli kyllä tänään A. Hyvän mielen treenit, joista lähdettiin hymy huulilla kotiin!

24.01.2013 torstaina Sannan agitreeneissä Veikolla riiti vauhtia ja homma toimi.

27.01.2013 sunnuntaina olimme vielä Helsingin Koirauimalassa uimassa. Veiko ui taas kyllä vauhdilla, vaikka oli ollut monet treenitkin viikolla. Uitiin kokonaan ilman liivejä ja altaaseen mentiin vauhdilla. Olisi luullut, että illlalla olisi kotona ollut väsynyt koira, mutta eikö mitä. Iltalenkillä piti juosta fleksin naru suussa päästä päähän, kun ei muuten päässyt riehumaan. Se siitä rauhallisesta koirasta...

VAU takiaisia!

11.09.2012 tiistaina oli Huipputehiksen treenit ja koutsina Sari Vähäniitty. Hienoa menoa ja pientä säätöä vielä... Treenien jälkeen jäi Hensku Sannan apukouluttajaksi ja kotiin päästiin kymmenen maissa.

12.09.2012 keskiviikkona oli Tehis Cupin toinen osakilpailu, jonka alkuosa oli silkkaa sadetta. Onneksi sade taukosi ja loppuilta sujui sään puolesta mukavammin. Väkeä oli yllättävän paljon, johtuiko kenties siitä, että möllirata oli hyppärinä. Pientä sanomista tuli jälkikäteen muurin korkeudesta.

13.09.2012 torstaina Sannan treeneissä joutui pyörityksen ja takaaleikkauksen uhriksi. Veiko aloitti treenit ja lähdimme jo muiden vielä treenatessa kotiin, kun edelliset illat olivat venyneet sen verran myöhään että oli jo koti- ja kouluhommiakin rästissä. Veikossa oli vauhtia, mutta ohjaaja ei ollut tyytyväinen omaan ohjaukseensa.

15.09.2012 lauantaina olin Veikon kanssa yhden lenkin Haltialassa ja pellon reunoja kävelemässä. Muut ulkoilija olivat onneksi olleet jo aikaisemmin ja saimme melkein yksin mennä pellonreunaa pitkin. Veiko nuuskutteli innoissaan ja meni pitkin heinikoita ja sen kyllä huomasi. Keräsimme koko matkalta sellaisen satsin takiaisia, etten ole aikoihin nähnyt. Jostain syystä takiaiset olivat myös tahmeita ja ne takertuivat myös omiin sormiin. Ilmakos kukaan muu ei ollut pellonreunalla, kuin me! Loppumatkaa mentiin peltoa ja metsänreunaa ja siellä ei onneksi ollut takiaisia. Kotona vietin pitkän tovin irrotellen takiaisen jämiä Veikon mahan alta.

Viikonlopun Hensku vietti (la + su) Nastolassa Villähteen Agilityurheilijoiden järjestämällä koulutusohjaajakurssilla. Kurssi kouluttajana oli Johanna Nyberg. Kurssilla oli toinenkin kokuluttajaksi aikova HSKH:lainen. Nyt vaan lisää kouluttamaan ja opiskelemaan seuraavaa jaksoa varten. Kurssin anti ei ollut ihan niin vau, kuin mitä uusimman Koiramme-lehden nuorisopalstan jutussa oli jollekin kurssi ollut...

16.09.2012 sunnuntaina käytin Veikon Hyvinkäällä Onnenkoirassa uimassa ja uusi pieni oranssi kelluva noutokapula (Murren Murkiasta) oli mukana. Veiko ui koko puoli tuntia ja oli tosi innoissaan! Alkuun meinasi tulla hätä, kun en heittänytkään kapulaa veteen ja Veiko luuli sitä etsivänsä... no, kapula tiputettiin lähemmäs ylösnousuramppia ja uinti saattoi jatkua. Jostain syystä Veiko on sitä mieltä, että uidessa pitää nykyää noutaa oranssia kapulaa, ei palloa tai muuta lelua. Pallo on taas agissa ihan ehdoton. Veikosta on tullut siis välineurhelija :)

Mitä kaikkea sitä onkaan tapahtunut...

Helmikuun loppua ja maaliskuuta on ohjelman osalta enemmän tähdittänyt koulu, kuin koiramenot... On ollut suullisia tenttejä, abikursseja ja muuten vaan valmistautumista tulevaan koitokseen eli ylppärit 2012, here we come!

Henrika, punatakkinen tyttö...

14.2.2012 tiistaina oltiin tehiksen treeneissä ja tehtiin Rannikon Timon rustaamaa rataa. Veiko teki rataa pienemmissä pätkissä, jotta kontaktit olisivat hallitut eivätkä ne katoaisi vauhdin hurmaan.

06.02.2012 torstaina vietettiin abiohjaajamme penkkareita aurinkoisessa pikkupakkasessa.

Abit lähtivät penkkareiden jälkeen risteilemään ja lomailemaan Tallinnaan ja tämän reissun jälkeen Veiko osoittikin Henrikalle mieltään. Mitäs jätit mut pariksi päiväksi ja sitten tulet ja viet treeneihin...

21.02.2012 tiistain tehiksen treenit (koutsina Sari Vähäniitty) olivat Veikosta ihan mahtihauskat, mutta ohjaaja ei ollut niin ilahtunut, kun Veiko paineli rataa ilman huolen (ohjaajan) häivää! Mutta jos jotain positiivista, niin vauhtia piisasi! Mut ohjaajan hermot olivat koetuksella...
 
23.02.2012 torstaina Sannan treeneissä Veikokin oli jo kuulolla ja pari V+H tekivät yhdessä hommia.

26.02.2012 sunnuntaina Henskun 19 vee juhlat vietti tämä huoltaja-roudariäiti aamulla seitsemästä eteenpäin HSKH:n kisoissa talkoilemassa pöytäkirjanpitäjän sihteerinä. Medikolmosten tulospalvelu toimi loistavasti ja oli hienoja ratoja! Päivän mielenkiintoisin koirakko tuli Italiasta, shelam 'Lupin' alias Arsenio Lupin ohjaajansa Nicola Giraudin kanssa. Tälle kaksikolle sain kunnian kirjoittaa suomalaisen hyppysertin ja tulokset italialaiseen kisakirjaan. Espanjavesikoira Esson 'avautuminen' tapahtui myös näissä kisoissa, hienoa menoa! Iltapäivästä tuli kahviteltua pitkästä aikaa myös isovanhemmat.

Reenejä ja startteja

Emännän viikko meni talviflunssan kourissa. Puolessa välissä viikkoa haettiin vauhtia apteekista ja jo alkoi pöpöt nujertua. Tauti kaatoi loppuviikosta myös isännän, mutta abi ei onneksi saanut tartuntaa (ainakaan siis vielä). Onneksemme koiruudella on kaksi omistajaa ja kolme lenkittäjää, muutoin olisi Veikon viikon kohokohta olisi ollut olla vuoteenlämmittäjänä.

Tiistaina Hensku ja Veiko olivat tehiksen treeneissä Timo Rannikon radalla. Kenttä oli kuulemma tungettu täyteen esteitä ja nopeasti piti juosta päin seinää ohi putkien...

Torstaina tehokaksikko kävi Inan treeneissä (Sanna työmatkalla). Treeneissä oli kuulemma kaksi mukavaa tehtävää. Hyppyneliö ja putki/puomierottelua. Jälkimmäinen oli ollut erityisesti Veikon mieleen. Ja radalla nähtiin myös aito ihanainen pomppiva lambi.

Lauantaina tuli tehtyä HSKH:n avajaiskisoissa koetoimitsijaharjoittelu pöytäkirjan pitäjänä kakkosten radalla. Vaatteita oli päällä kuin Michelin-miehellä konsanaan. Vähän oli liian pitkä matka tuomarisihteeriltä toimistoon, muutoin meni mukavasti.

Sunnuntaina HSKH:n avajaiskisoissa Vuokkoset Areenalla oli parilla kaksi rataa, joilta molemmilta hyllyt. Viitasen Anne oli tehnyt taas tosi tiukat radat eikä mitään nollajuhlaa ollut  missään luokassa. Onneksi kisoja sai seurata myös kotisohvalta, kiitos online-tulospalvelun. Lauantaina oli ollut Lohjalla Viitasen mediradalla tasan nolla tulosta, kun kukaan ei onnistunut saamaan edes virhepisteistä tulosta, oliskohan ollut liian vaikea rataprofiili.

Vuokkoset

Tänään pääsimme ensimmisiin tehiksen treeneihin upouudelle Vuokkoset Areenalle. On se vaan eri kiva nimi meidän hallilla :)

Tehiksen treenit veti tänään Taneli, joka oli tehnyt meille Top Teamin treeniradasta sovelletun version. Teimme radan pätkissä, jotta vauhti säilyi. Hallilla on melko korkeat väliaidat, joista ei näe läpi ja matalammat aidat katsomon reunalle. Peterin ja Sadeen tytär Nena otti ja hyppäsi polvenkorkuisen väliaidan yli juuri, kun Veiko suoritti rataa kohden katsojia. Nena ehdittiin nostaa kyllä radalta pois, mutta pääsi yllättämään Sadunkin. Oliskos ollut äidin pomppulahjoja tässä tytössä? Veiko onneksi jatkoi rataa välikohtauksen jälkeen, mutta Hensku sanoi kyllä vain tajunneensa, että Nena on radalla ja ohjaa itse Veikoa suoraan sitä kohden!

Muutoin pimeässä Ojangossa on ihan mukava kävellä, mutta tänään tuli jäähdyttelyssä vastaan kuusi irrallista bortsua, joista vain yhdellä oli vilkkuvalo. Henrika kääntyi ja palasi autolle ja odoteltiin, että ottavat koiransa kiinni. Olivatpas ne kuinka kilttejä tahansa, niin ei niitä kerralla kuutta mustaa bortsua halua nähdä samoilla kohdin, missä rotikkakin on kohdattu...

Viikko 45

06.11.2011 sunnuntaina emäntä ja Hensku talkoilivat Purinalla HSKH:n agikisoissa. Henrikalla talkoita oli ratahenkilönä ja emäntä puolestaan tutustui SAGI:n tulosohjelman saloihin, mukava päivä ja meni taas nopeasti. Illalla oli rally-tokoa ja Veiko oli taas niin pätevä.

08.11.2011 tiistaina tehiksen treeneissä oli kimuranttia Timo Rannikon rataa, jossa oli MM-radoilta otettuna kompia koko rata täynnä. Kepit olivat pussin ja u-putken välissä ja kepit pussin 'koteloa' päin olivat aika vaikeat, tuppasi jäämään se viimeinen väli kepittämättä. Putken suuntaan mentiin loppuun asti kepittelytkin.

10.11.2011 torstaina aloittelimme talvikauden jakson Oreniuksella. Tarjolla oli vauhdikas rataprofiili mm. kaksi suoraa putkea peräkkäin. Veikolla riitti vauhtia ja kahden suoran putken vauhdissa piti Henskun irrota hyvin, jotta ehti ohjaamaan Veikoa kakkosputken jälkeen seuraavalle hypylle.

12.11.2011 lauantaina ajoimme Lietoon ATT:n hallille kolmeen starttiin. Hyvä kisapaikka ja mukava kisayleisö, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Jälkimmäinen agirata ja hyppyrata olivat yhtä virhettä (pientä ohjaussäätöä...) lukuun ottamatta hyviä, kontaktit toimi ja kepit hyvällä rytmillä. Viimeisen radan lopuun Hensku vaihtoi ohjaustaan ja teki kuten moni muukin oli tehnyt häntä ennen ja Veikokin osasi mennä tälläkin ohjauksella. Ekaa rataa ei ole kokonaan videolla, kun kuvaajaa taas jännitti. Pitäisi varmaan ottaa jotain rauhoittavaa ennen kuvaamista, vaikka suklaata tai jotain.

13.11.2011 sunnuntaina ja isänpäivänä Veiko pääsi parille pitkälle lenkille ja illalla rally-tokoon. Lauantain matkustaminen ja kisaaminen ja hyvät lenkit ja puuhailut tekivät tehtävänsä ja meillä oli illalla melko rauhallinen koira.

Viikolla tapahtunutta mm. HYL5

30.10.2011 sunnuntaina aloitimme Veikon kanssa Heiluvissa Hännissä rally-tokon jatkokurssin. Meitä oli paikalla vain kolme, nuori kultsunarttu ja 7v sekarotuinen kultaista isompi uros ja me. Harjoittelimme muutamaa alokasluokan liiketta muistin virkistämiseksi ja muutamia uusia avoimen luokan liikkeitä. Veikolla oli hieno vire koko ajan, kun emäntä vain muisti olla yhtä nopea kuin koiransakin. Jospa tässäkin lajissa uskaltautuisimme kisaamaan vaikka talven aikana, aika näyttää.

01.11.2011 tiistaina tehiksen treeneissä Veikolla oli tosi hyvä vire, rimat oli 45 cm:ssä eikä ongelmia hyppäämisen suhteen ollut. Putkijarrutusta pitää taas muistutella mieliin, kun Veiko tulee putkista satanen lasissa... Hyvän radan koulutti tänään Sari Vähäniitty.

03.11.2011 torstain treenit jätettiin väliin, kun lauantaille oli jo agilitymenoa. Venyttelimme ja tasapainoilimme kotioloissa.

05.11.2011 lauantaina suuntasimme 5 kuukauden kisatauon jälkeen agiradoille Hyvinkäälle JANKK:n kisoihin. Veikolle oli ilmoitettu kahdelle radalle, yhteen hyppyyn ja agiin. Veiko oli niin niin fiiliksissä, kun se pääsi kisapaikalle, ettei meinannut housuissaan pysyä. Muut koirat eivät haitanneet, kun Veiko tiesi tulleensa A-GI-LI-TY-HAL-LIIN! Odotellessaan vuoroaan radalle Veiko piippasi minkä kerkesi ja veti itsensä suorastaa radalle. Jes, mut on vihdoinkin tuotu tänne takas, tuntui Veiko ajattelevan. Ensimmäiselle radalle Veiko lähti kyllä ihan turhan innoissaan, eikä ollut Henrikan sanojen mukaan kuulolla ollenkaan. Mutta Veikolla oli ihan si-ka kivaa, lukuunottamatta mahalaskua ja liukastumista putken ja hypyn jäkeen, kun Veikolla hirtti kaasu kiinni.

Henri Luomalan ratakuvat ovat myös täällä.
Agilityradalle Veiko lähti jo paljon maltillisemmin. Henrikalla oli sekunnin black out (kierrättääkö koiran oikeaan vai vasempaan) keinun jälkeiselle hypylle ja Veikolle siitä viitonen kiellosta (aika -4,44). Muuten hienoa ja siistiä rataa ja koira oli hienosti kuulolla. Paikalla olivat myös muut punavalkoiset Koda, Fico, Robi, Aida ja Lily. Lilylle hienosti hyppyserti ekalta radalta.

ps. Kumpi on kooikerista pelottavampi: musta kääpiösnautseriuros omistajansa kanssa (ei heijastimia!) vai 3 lasta, joista kahdella oli batman-viitat ja kaikilla omat pienet konekiväärit (ja saavutaan meitä kohden suoraan pimeästä huutaen ja viitat liehuen)? No, tietenkin se snautseri :) kun batmanit oli lapsia, eikä ne ole pelottavia!

SE-PA

21.10.2011 perjantaina tuli emäntäkin vielä myöhempään töistä, mutta onneksi ehdittiin kiertää Veikon kanssa vielä hyvä 5 km iltalenkki. 

22.10.2011 lauantaina oli emännällä työntäyteinen päivä. Sata kertaa mieluummin olisin ollut Hyvinkäällä Spanieliliiton erikoisnäyttelyssä, kuin 14 tuntia ylitöissä. SEPA maksumuutokset, miljoonat IBAN muotoiset pankkitilit ja kaikenkarvaiset BIC:t vilisivät vain silmissä viikonlopun rupeaman jälkeen. Onneksi muu perhe huolehti Veikon ulkoiluista.

23.10.2011 sunnuntaina Veiko pääsi Lauran kanssa juoksulenkille, kiitos vaan Laura! Emäntä sen sijaan paahtoi töissä 18 tunnin päivän ja tulikin kotiin maanantaina aamulla klo 5.20 yhtä aikaa Hesarin kanssa. Ja oltuaan kuusi tuntia kotona lähti takaisin töihin… Ylityön kuumaa huumaa on toki tullut koettua tällä IT-alalla ennenkin. Olenhan jo aiemmin tullut päivystäneeksi vuosituhannen vaihteen 1999 – 2000 sekä markat/eurot siirtymiset, lukuisista muista versionpäivityksistä nyt puhumattakaan. Tää on tätä.

25.10.2011 tiistaina olimme palanneet ainakin henkisesti jotakuinkin normaaliin rytmiin (emännän univelka asettunee vasta viikonloppuna...)ja pääsimme tehiksen treeneihin. Veiko oli ainakin tosi innoissaan, jopa niin innoissaan, että tekniikka vähän kärsi. Ja sehän saa nyt vaan sitten harjoittelemaan vielä enemmän. Illalla uni maittoi sekä koiralle, että emännille. Treeneistä vastasi Timo Rannikko.

Tulevan HSKH:n ja BAT:n hallihankkeen raamit ovat jo näkyvissä… PET PAL Areenan -runko nousee jo kovaa vauhtia. Tässä huonolaatuinen kännykkäkuva, mutta kyllä siitä sen verran saa selvää, että rakenteet ovat jo hallista pystyssä! Tai no, Vuokkoset Areena siitä sitten tuli!

PET PAL Areenan 'haamu'

Ollaan uitu ja liidelty vaan...

15.10.2011 lauantaina emäntä kävi kurssittamassa itseään Koetoimitsija 1 -kurssilla. Perusasiaa tuli paljon ja myös mäyräkoirien eri luolakoemuodoista tuli seikkaperäistä selostusta. Tarkoituksena on vielä ennen vuoden vaihdetta saada kakkososa suoritettua ja lajiksi on vahvistumassa agility. Onneksi kurssi pidettiin paikassa, jossa oli eläinkauppa alakerrassa ja Veiko sai tuliaisina kotimaisia possunkorvia. Veikon mielestä oli tosi kivaa kun tulin kotiin, mutta vielä hauskempaa olisi ollut saada koko muovikassillinen possunkorvia itselleen. Ei sitten saanut kuin yhden puolikkaan korvan vaan.

16.10.2011 sunnuntaina oli Veikon uimavuoro Onnekoirassa Hyvinkäällä. 10 x altaanmitta edestakaisin tuli uitua ja nyt oli vauhtia ihan eri lailla! Huomaa kyllä eron Veikon uintitavassa heinäkuulla ja nyt lokakuussa. Muutaman viikon tauon aikana oli Veiko selkeästi sisäistänyt jotain uimisesta, kun nyt sellaisella vauhdilla, että kuntouimarikin saisi laittaa parastaan että pysyisi perässä. Altaaseen Veiko ei vielä uskalla hypätä, mutta ehkä senkin aika koittaa vielä. Veikoa ei häirinnyt myöskään uimaan tulevat cairnit (4 kpl). Veiko oli uinnin jälkeen ihan täynnä tarmoa, kun heinäkuun ekat uinnit olivat selkeästi fyysisesti vaativampia. Onneksi ollaan jo näin hyvällä mallilla ja Veikon kunto sen kun nousee vaan!

18.10.2011 tiistaina olivat HSKH:n tehiksen agilitytreenit ja niitä oli vetämässä Sari Vähäniitty. Olipas tosi positiivinen ja kannustava kouluttaja! Näistä treeneistä jäi tosi hyvä mieli ja taas opittiin paljon, paljon uutta. Jäähdyttelylenkille tarvittiin jo avuksi autosta löytynyt taskulamppu, kun Ojankoon johtava tie oli pilkkopimeä.

20.10.2011 torstaina Sannan agitreeneissä oli taas kimurantti rata ja Sanna perusteellisesti selvitti radan tärkeät ansakohdat. Leijeröinti puomille sujuikin tosi hyvin, mutta putken väärä pää radan lopussa ei ottanut millään onnistuakseen. Mutta sitä kohtaa me mennään treenaamaan vielä uudelleen... Jäähdyttelylenkille oli Veikolle puettu Hurtan uusi heijastava sadetakki Back on Track loimen päälle ja nyt näkyivät sekä Hensku taskulampun kanssa että Veiko heijastavissa hyvin pimeällä tiellä. Nyt oli jo kentän laitaan noussut uuden hallin tukirakenteita, jippii!

Kuulumisia, again

Mennyt viikko oli meidän mittapuun mukaan normaali työviikko kiireineen kaikkineen.

Tiistaina 20.09.2011 olimme illalla tehiksen agitreeneissä. Nyt oli jo polvileikkauksestaan toipuva Jaakko Knuutti oli vetämässä treenit. Kimuranttia rataa oli Jaakko rakentanut paikka paikoin ja hyviä onnistumisiakin mahtui mukaan. Myös treenattavaa jäi taas seuraavaan kertaan ;)

Keskiviikkona 21.09.2011 nuorempi Veikon emännistä istui englannin yo-kirjoituksissa...

Torstaina 22.09.2011 Sanna oli kokoustamassa ja Hensku ja Elina saivat pitää kentän kahdestaan, kun muut ryhmäläiset eivät vaivauneet paikalle iltapäivän epävakaisen sään takia. Illaksi oli luvattu tasaista sadetta, mutta kuudesta seitsemään ei ainakaan satanut Ojangossa... Elina teki muutaman hypyn ja keppien harjoituksen ja Hensku rakensi pitkän hyppysuoran eri korkuisilla rimoilla ja puomi/pussi erottelua. Treenit olivat lyhyet ja ytimekkäät, kepit tehtiin Elinan ratapätkällä kahdesti ja molemmat kerrat menivät hyvin. Ihanaa huomata, että viidentoista viikon kepittömyys ei haittaa keppien rytmityksessä, Henskun liikesuunta toki vaikuttaa vielä.

Lauantaina 24.09.2011 Hensku järjesti meille pikaisen aamuherätyksen, kun oli pikkuautollamme matkalla töihin Kirkkonummelle. Peugeottimme otti ja leikkasi kiinni Kehä III:lla ja Hensku oli ajanut savuavan auton tiensivuun ja soitti pelästyneenä meille. No, ajoimme puolessa tunnissa paikalle ja isäntä vei Henrikan töihin ja minä jäin odottamaan hinausautoa. 1,5 tuntia sain odotella ennen kuin hinausauto tuli ja sen kyydissä pääsin autoliikkeen pihaan. Peugeot oli ollut maanantaina huollossa ko. autoliikkeessä, joten huollossa ei tainnut mennä kaikki ihan kohdalleen. Huomenna maanantaina lupasivat soittaa sieltä ja kertoa mikä hajosi! Auto on juuri vuoden ikäinen, joten mitäköhän ne siellä autoliikkeessä oikein huolsivat...

Kuulumisia

Tiistaina 13.9.2011 olimme tehiksen treeniessä. Kouluttajana oli meille uusi tuttavuus eli Timo Rannikko. Veikolla oli mukana radalla tänään myös kepit, jotka menivät mallikkaasti, kun vain Henrika muisti ohjata loppuun asti. Kouluttaja katseli Veikon kepittelyä, eikä huomannut siinä mitään moitittavaa, kun kylkiluun murtuman jälkeen oli 15 viikon keppitauko. Jos nyt jotain haluaisi lisää, niin reippaampi rytmitys, mutta sekin tulee takaisin, kunhan saamme tehdä keppejä normaaliin tapaan. Eikä Veiko käyttäytynyt mitenkään erityisesti keppien tekemisen jälkeen eli sen puolesta ollaan hyvällä mallilla. Rimat oli 30-35 cm, jos nyt enää muistamme. Putki-puomi erottelu oli päivän hitti, hienosti menivät joka ikinen kerta! No, problem. Rannikko on 'ammatiltaan' koirahieroja, joten hänellä luulisi olevan silmää tässä Veikon liikkumisen arvioinnissa.

Keskiviikkona 14.9.2011 oli Tehis Cupin 3. osakilpailu ja meillä ihmisillä oli tiedossa kisatalkoilua. Ihan loppuillasta vasta satoi, joten alkuosa kisoista saatiin hoidettua kuivassa säässä. Tyttikin oli tullut paikalle kisailemaan mölliradalla. Tytti oli jättänyt Enni (?) vauvansa kotiin, olisi ollut mukava nähdä pientä tyttöä, joka on kuulemma kovasti äitinsä näköinen. Sulo ja Jalo villikset tulivat myös fiilistelemään Ojankoon, varmaan lauantain piirimestiksiä ajatellen. Illan lopuksi kastuttiin, kun se syystsunami tuli myös Ojangon ylle.

Torstaina ei oltukaan Sannan treeneissä, kun Henrikalla oli muuta menoa.

Lauantaina 17.9.2011 olimme Ojangossa jo varmaan ennen kukonlaulua. Henrikalla alkoi talkoovuoro 6.45 ja itselläni vasta 7.15 ja tiedossa oli HSKP:n piirimestaruuskisat ja 3-luokan kisat kolmelle radalle. Tuomareina olivat toisella radalla Anders Virtanen ja toisella Marjo Heino. Näistä ehkä arvostaisin ensimmäisen tuomaroimia ratoja enemmän, ovat ehkä meille sopivampia vaikka eivät mitään helppoja olleetkaan. Päivä sujui kyllä rattoisasti ja sain seurata omalla radallani Sannan ja Saagan hienoa nollarataa, jolla voittivat tämän B-agiradan, hienoa menoa! Kooikereista paikalla olivat Milli ja Robi. Veiko oli aamulla kuin maansa myynyt, kun ei päässyt mukaan ja meinasi livahtaa mukaan ulko-oven raosta. Veiko olisi päässyt piirimestisjoukkueradalle varakoirakkona, mutta annoimme paikkamme toiselle koiralle, kun emme ole vielä tehneet täysiä ratoja täysin medikorkeuksin. Emme halunneet ottaa turhaa riskiä hätiköimällä rimojen nostamisen ja kontakteiden kanssa.

Sunnuntaina 18.9.2011 kävimme Henskun ja Veikon kanssa lenkillä Haltialassa. Haltialassa oli ilmeisen hyvät riistantuoksut, kun Veiko olisi singonnut metsään monessa kohtaa. Onneksi oli flexissä. Pelloilla pidimme hetken aikaa irti, mutta kooikerin nenään oli niin ihania tuoksuja, että korvat tuntuivat olevan mukanana lähinnä koristeina ja loppulenkki sujui flexissä. Haltialassa kuljetaan luonnonsuojelualueen reunassa ja lintuja ja riistaa on runsaasti. Muita kulkijoita oli myös paljon, onneksi sen verran kaukana että saimme kulkea ihan omassa rauhassamme.

Ja nyt on taas jo tiistai ja tehis...

Torstaina Henrika ja Veiko reenailivat agilityä Sannan opissa. Mukana oli myös toinen ryhmän kooikereista eli Veikon kooikerihastus Taika (tunne ei välttämättä ole molemminpuolinen). Petra toi näytille myös pikkuisen Gimman (Estaika’s Gossip Girl), joka oli hurmaamassa muita agiliitäjiä. Veikolla oli kyllä taas virtaa ja pitkällä mukavalla suoralla Veiko irtosi hyppysarjan jälkeen putkeen eikä Henrika ehtinyt kuin ihmetellä, että ”Oho, sehän meni jo!”. Kentällä Veiko ei vilkuillut muualle… Lopuksi Hensku ja Veiko kävelivät onnettomuus parkkipaikalla ja nyt menivät jo ainakin parkkipaikan puoleen väliin.

Perjantaina lähdimme Veikon kanssa kohti Tampereen Hervantaa. Menomatkalla kävimme Onnenkoirassa uimassa ja Veikoa hieman häiritsi paikalla olleet 3 cavalierurosta. Aiemmilla kerroilla olemme uineet aivan yksin ja nyt Veiko kuunteli kyllä lierojen kommentoitia kovasti, no, ehkä staffikokemus edesauttoi… Perjantaina nautimme vielä mukavista Hervantalaisista ulkoilumaastoista ja Lauran seurasta. Laura olikin leiponut meille sämpylöitä ja pizzaa, nam! Matkaa Helsingistä Virroille olisi ollut noin 280 km ja tällä pysähdyksellä saatoimme puolittaa ajomatkat.

Lauantaina Veiko jäi Hervantaan Lauran luokse päivähoitoon, kun lähdin itse kohti Kooikereitten kesäpäiviä ja yhdistyksen ylimääräistä kokousta. Kesäpäivät pidettiin Virroilla (Nuorisokeskus Marttinen) ja oli kyllä todella hieno paikka! Paikan ponikin oli oikean värinen :D Ehdin katsoa yhden ryhmän agilityä ja ryhmää opetti Petteri. Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin JTO, yhdistyksen uudet säännöt ja valittiin puheenjohtajaksi Petteri Kerminen ja hallituksen jäseneksi Anitta Kerminen. Ja kokouksesta selvisimme noin puolessatoista tunnissa! Ehdin vielä pyörähtää lomakylän puolella ja lähdin ajamaan takaisin Hervantaan. Veiko pääsi vielä Ahvenisjärven laitamille ja ainakin sorsat olivat Veikosta tosi kivoja. Veiko pohti pitkään pitääkö kastaa tassut, jotta pääsisi sorsia lähemmäksi, mutta jätti sitten kastelematta puhtaat valkoiset tassunsa. Muuten aikamoista melua piti paikallinen nuoriso samoilla suuntaa…

Sunnuntaina suuntasimme aamupalan jälkeen kotiin ja olimme Henskun kanssa tooosi ahkeria, kun saimme imuroitua ja pestyä lattiat. Päiväruoka tarjoiltiinkin sitten Mc Donalds’ssa. Isäntä ja Jaakko olivatkin suunnanneet sunnuntaina aamusta kohti Hampuria muutaman päivän kaupunkilomalle…

Maanantain ilta meni ihan vain kotosalla, Veikon lenkit ja jumpat tasapainolaudalla saatiin tehtyä.

Tiistaina olikin jo toinen tehiksen agilitytreeni ja kouluttaja oli Anu Niemi. Veiko oli innostunut, mitä nyt välillä kuuntelee muiden ääniä. Reenit menivät oikein hienosti, rimat pidetään vielä melko matalalla.

Videolinkki.

23.8.2011 HSKH tehis

Murrelle murkinaa

Sunnuntaina olimme Veikon kanssa näyttelytreeneissä, jotta meitä koskettelisi välillä joku ihka outo ihminen (joka ei olisi eläinlääkäri). Eipä juuri tästä ole huolta, vähän ehkä käänteli korviaan ensimmäisellä kerralla, mutta kun huomasi, ettei olla lääkärissä ja tästä sai namia palkaksi niin mikäs sitä ollessa ja seistessä. Kaksi muuta treenikaveria olivat vauhdikas englanninsetteri jonka jalat muistuttivat lähinnä Nalle Puhin Tikrun jalkoja, aina pomppimassa. Shibauros oli nuori ja kyllä oli kiinnostunut Veikosta, mutta ei se Veikoa juuri hetkauttanut. Ihan ok treeni tämäkin.

Maanantaina menimme hakumetsään ja oli ainakin kosteaa, kun sade oli juuri lakannut ennen metsään menemistä. Ukkoja tai paremminkin hakunaisia etsivät tällä kertaa Tellu, Ripa, Onni, Jalo, Sol, Olvi ja meitin Veiko. Veikolle tehtiin neljä pistoa, joista kolmas oli pidempi ja Veikon piti pitää haukkua yllä kunnes saavun maalimiehen luo. Vähän meinasi haukku laantua ja vähän Veiko väsähti, kun ei ollut aikaisemmin vaadittu niin pitkää haukkumista. Muille pistoille löysi aikas näppärästi ja haukkui heti ja mitä ilmeisimmin myö meni maalimiehen eteen haukkumaan. Marikankin mielestä Veiko on edistynyt tässä lajissa :) Metsässä Veiko on kyllä niin innoissaan, että tuhina vaan käy kun sitä tuodaan lähtöpaikalle. Nuuskutettelun voi kyllä ihan kuulla!

Tiistaina olivat ensimmäiset agilityn tehiksen treenit ja kouluttajana oli Anu Niemi. Veiko teki kahta osaa radasta ilman keppejä, rimat noin 10 cm korkealla. Muille koirakoille kerrottiin Veikon ja staffinkin kohtaamisesta ja muut odottelivat kentän reunalla hissukseen (tai kuka kunnon agikoira odottaa agilityn vuoroa hiljaa, kysyn ma!). Nuuttikaan ei herättänyt Veikossa mitään muuta, kuin halua tulla tutustumaan lähemmin, mutta sitä iloa pojille ei suotu. Radalla ollessaan Veiko kyllä oli katse liimaantuneena Henskuun. Välillä heilautteli korviaan, kun naapuriradoilta kantautui kovaäänistä haukuntaa, mutta ei mielestäni edes kääntänyt äänen suuntaan päätään. Mallikas treeni! Menomatkalla oli Ojangon parkkiksen mutka vähän jännittävämpi mitä viime torstaina. Poistuttaessa Ojangosta Hensku ja Veiko kävelivät onnettomuusparkkiksella olevien konttien luo ja sieltä takaisin hiekkatielle. Hienosti se meni. Treenien jälkeen Veiko on selkeästi rennompi (ja väsyneempi).

Keskiviikkona oli Veikon pitkän päivälenkin vuoro ja siitä vastasi isäntä, joka nihkeässä ja lämpimässä säässä kiersi Jakomäen liikenneympyrään ja takaisin. Tällä reitillä on taatusti Heikinlaakson korkein ja raskain nousu. Hyvää mäkitreeniä siis. Itse kävin töiden jälkeen Murren Murkinassa ostoksilla ja pakkaseen tarttui mukaan niin kana-, possu-, nauta ja mitäliemixiä monen monta pötköä. Veikosta on tulossa osa-aikabarffaaja, kun nappulat ovat ruokavaliossa ainakin toistaiseksi ja juuri reissujen tähden en niistä haluaisi kokonaan luopua. Kotona tarjotaan raakaa ja nappulaa, varmaan noin 50/50 tällä hetkellä. Raakamössöjen maistuvuus on kyllä erittäin hyvä, jos ei suorastaan yli-innokas. Raakaruokakuppia ei juuri tiskipöydällä turhan päiten maltettaisi odottaa. Aamuisin Veiko saa ruuan meidän ihmisten jälkeen ja kyllä on kurjaa odottaa, kun tiskipöydältä tuoksuu raaka. Juuri ja juuri sain ostamani pötköt mahtumaan pakastimeen ja vähän naureskellen jo ehdotinkin, että täytyy varmaan ostaa Veikolle oma pakastin! Ei meinaan ihmisten ruuat enää mahdu pakkaseen. Illalla jumppailiin tasapainolaudalla ja nyt Veiko lepää portailla pihaa tarkkaillen.

Ensimmäistä työviikkoa

Keskiviikkona oli Veikolla lepopäivä. Normaalit pissalenkit vaan eilisen fyssarin käynnin jälkeen ja paljon lepoa ja herkullista raakaruokaa.

Torstaina Veiko pääsi omiin Sannan agitreeneihin ja oli kyllä hienoa katsoa, kun Veiko nautti. Matka kentälle sujui hyvin, eikä häntäkään enää laskenut. Autossa odottaessaan kuului toki lintukoiran laulamista, mutta kukapa nyt haluaisi odottaa autossa, kun tietää, että agirataa rakennetaan ja Hensku on siellä! Veiko teki osan radasta, vauhti täysillä ja rimat vielä maassa. Hienosti sujui ohjaus eikä Veiko vilkaissutkaan kentän laidalla odottaviin toisiin koirakoihin. Treeneistä jäi oikein hyvä mieli.

Perjantaistakin tuli Veikolle enemmän lepopäivä. Illalla menimme tehiksen tapaamiseen Sipooseen Henrikan kanssa ja siellä menikin melkein 5 tuntia matkoineen. Oli kiva tutustua nyt tehiksen jättäviin että uusiin tehisläisiin ja kuulla millainen tehisporukka oikein on, huumorintajua tuntui olevan porukalla ihan roppakaupalla :) Ihanat tarjoilut ja siitä vielä kiitos illan emännälle Annelle, joka tarjosi upeat puitteet kokoontumiselle. Ryhmät jaettiin ja jatkossa Hensku treenaa 4 hengen ryhmässä 1,5 tunnin treenit kerran viikkoon yhdessä Tanelin, Heinin ja Annen kanssa, ryhmässä 3 mediä ja 1 minikoirakko.

Lauantaikin sujui iltapäivän puolelle ihan moitteettomasti, ennen kun Henrika palasi Veikon kanssa lenkiltä oman katumme jalkakäytävällä ja naapurin staffiruros syöksyi taloyhtiön roskiksen luota kadun yli (remmi lipesi omistajan kädestä) Veikoa päin.

Henrika huomasi staffin ennen Veikoa ja ehti vetää koiran selkänsä taakse ja sai Veikoa suojattua tosi hyvin. Suupieleen tuli vekki ja oikeaan korvalehteen  myös 1-2 hampaan aiheuttaama reikää. Vee antoi kyllä takaisin ja tätä urosta olemme jo vähän kiertäneet vähän pidemmältä, kun se on ottanut isännän otteet talossa (heillä on hoidossa narttukoira) ja suojelee nyt omaa 'naistansa'. Staffiuros on Veikoa vajaata vuotta nuorempi ja ollaan nyt molemmat taloyhtiön alueella toistemme reviirillä.

Kävimme Mevetissä näyttämässä suupieltä ja korvaa ja muuten kaikki oli ok. Koska iho oli rikki sai Veiko sitten 10 päivän antibioottikuurin, jotta korvalehti ja suupieli eivät tulehtuisi. Ja jotain rasvaa pitää laittaa myös korvalehteen. Tämä oli myös vahvasti ns. turha häppeningi. Hensku pelästyi kunnolla ja Veikon reaktio oli kotona enemmän hämmentynyt Henskun reaktiosta, toki se stressasi jonkun verran, mutta jo lääkärissä oli ihan rauhallinen ja söi lääkärin kädessä nakkia. Henrika syöksyi samassa rytäkässä asfalttiin polvilleen ja otti Veikon syliinsä halaukseen ja Hensku sai polvensa auki siinä rytäkässä. Haavat hoidettiin ja nyt on Hensku on ollut jo hyvän aikaa viettämässä kesäloman viimeistä vapaata iltaansa yhdessä kavereidensa kanssa.

Juhlia, mäkiä ja menestystä...

Lauantaina Veikolla oli juhlapäivä, kun saimme kylään lähisukua Porvoosta ja Tampereelta sekä isännän vanhemmat ja oman äitini. Vietimme isännän lokakuussa tulevia viisikymppisiä, emännän eilisiä merkkipäiviä, lainanmaksun päättymispäiviä sekä toukokuussa täyteen tullutta 25 vuotishääpäivää. Monta hyvää syytä juhlaan ja koska heinäkuun säät sopivat keskimäärin juhlimiselle paremmin, kuin lokakuiset tai muut, päätimme keskittää juhlat loma-aikaan. Veikolla oli hirveä työ vahtia prinssinnakkeja ja muita herkkuja ja veljieni kuutta lasta (kahdeksasta serkusta paikalla 6). Veiko pääsi välillä rauhoittumaan meidän makuuhuoneeseen, etteivät vilkkaiden serkkujen juokseminen ruoka kädessä aiheuta turhia paineita.

Sunnuntaina emäntä kävi Tuomarinkylän ryhmänäyttelyssä todistamassa Lokin ensidebyytin (rop-pentu) sekä Sally-äipän menestyksen (rop + rop-vet) sekä Peterin valioitumisen tuloksella pu1, vsp, sert sekä Fi, Se, No, Lt, Pohj Mva eli varsinainen valiopotti! Eipä sa.n saaneita ollutkaan muita, kuin Peter ja Sally. Ehdin jo laittaa AnneH:llekin viestiä että Peter sai sertin ja on vsp, vaikka kehä oli vielä kesken... Emäntä pääsi jopa rop-kehään Sallyn kanssa juoksemaan ja Peter ei edellä pitänytkään minun kahisevista housuistani. Kehän jälkeen alkoi sataa ja lähdimme AnneT:n kanssa meille syömään, kun kerran näyttely oli vain 7 km päästä meiltä. Veiko oli tosi ilahtunut Annen nähdessään ja makoili onnellisena sohvan edessä Annen varpaiden päällä, kuin varmistaakseen etteivät ne vaan lähde minnekään.

Annen lähdettyä ajamaan kohti Raumaa, lähdimme tyttöjen ja Veikon kanssa Paloheinään kävelemään ylämäkiä. Ehkä hieman myöhäisempi ajankohta olisi ollut parempi, oli meinaan melkoisen kuumaa mäkikävelyyn. Vähän tuli kartoitettua reittejä ja polkuja, jotta osaa mennä nyt joku ilta sinne myös kävelemään, että tulee Veikolle muutakin kuin tasaisella alustalla kävelyä, jota täällä meidän nurkilla valtaosin joudutaan tekemään.

Illalla pääsin vielä Jaakon ja Lauran kanssa katsomaan uusimman Harry Potterin ja hienohan se oli. Ja kiitos Jaakon henkilökuntaedun oli myös poppareita riittävästi tarjolla koko elokuvan ajan... Jaakolta sain lahjaksi siis elokuvan ja herkut.

Ja vielä lopuksi kuva lahjasta, jonka tyttäriltäni sain... kyllä siihen kelpasi illalla painaa päänsä.

Tämä uutinen oli tänään HSKH:n etusivulla. Henrika ja Veiko ovat syksystä alkaen HSKH:n tehoryhmässä ja tosi kovassa seurassa. Nyt vaan loppuloma kohotetaan Veikon lihaskuntoa kävelemällä, uimalla tms. jotta ollaan iskussa elokuussa!