Emäntä osallistui kooikereiden syyspäiville (ilman koohoa!!), jotka pidettiin Punkalaitumella (majatalo Hiidenhelmi). Perjantaina matkustin paikalle uudella pienellä punaisellani... Perjantaina tutustuttiin toisiimme ja kisasimme Anne H:n vaativassa kooiker-aiheisessa tietovisassa. Yhteinen iltalenkki sujui hyvin, kun pääsin mukaan Uffen remmin jatkoksi. Veiko oli jäänyt kotiin lepäämään ja odottelemaan sunnuntain agikisoja. Uni tuli nopeasti ja sainkin nukkua makoista 10 tunnin yöunet.
Lauantaina muut harjoittelivat agilityä Oksan voimakaksikon ohjaamina, kun olin lähinnä katsojana paikalla. Hyvä vinkkejä tuntuivat liitäjät saavan Samilta ja Krisseltä. Kävimme myös kuuntelemassa ja katsomassa metsässä hakukoira demon a'la Koda ja Fayza. Todella hieno esitys, kiitos Sanna ja Saija! Pääsin Fayzalle maalimieheksi ja hienosti Fayza muisti ilmaista haukkumalla, vaikka maalimies olikin oudosti seisaallaan. Fayza oli kyllä metsässä omassa elementissään ja näki että nautti tästä 'jutusta'.
Iltapäiväkahvien jälkeen pääsimme hallituksen kokouksessa puimaan tärkeitä asioita. Puoli seitsemän lähdin ajamaan kotiin, matkasta valtaosa sujui kamalassa kaatosateessa.
lauantai 18. syyskuuta 2010
torstai 16. syyskuuta 2010
Veiko hoitaa potilaita...
Tällä viikolla Veikolla on ollut päivisinkin seuraa kotona, kun noro-viirus on iskenyt meidän perheeseen. Maanantaina Henrika jäi kotiin potemaan kipeää vatsaansa.
Henrika makasi olohuoneen sohvalla ja piti varmuuden vuoksi ämpäriä vieressään, kun huono olo yllätti usein ja nopeasti. Veiko yritti parhaansa mukaan ymmärtää mitä Henrika haluaa hänen tekevän ämpärillä. Veiko työnsi päätään ämpäriin ja piippaili, kuin kysyäkseen Henrikalta, että mikä temppu tämä on, kun mä en osaa! No, iltapäivästä Veiko pääsi Henrikan jalkopäähän nukkumaan ja lämmittämään potilasta, jolle nousi iltaan mennessä korkea kuume.
Lenkkeilin touhukkaan Veikon kanssa Haltialassa, kun Veiko ei olisi malttanut jättää Henrikaa makaamaan sohvalle.
Keskiviikkoiltana huono oli oli siirtynyt isäntään ja torstaina vietettiin kotipäivää vatsataudissa. Veiko nukkui taas potilaan vieressä ja yritti tassullaan läpsien saada isännän nousemaan ja lenkille. Veiko ei meinannut ymmärtää, että joka päivä tehtävä pitkä iltapäivälenkki jäisi nyt tekemättä. Veiko oli sitä mieltä, että ylös, ulos ja lenkille, mitä sä vielä siellä makaat! No, onneksi Henrika on jo toipunut ja lenkitti Veikon koulun jälkeen. Tämä emäntä ei ole siis vielä sairastunut tähän tautiin, joten illalla mennään taas palloilemaan ja lenkkeilemään varmaankin Haltialan pelloille.
Tänään oli myös Laura osallistunut TTY:llä Untuvikkojen Lentokouluun, mikä Lauran kohdalla oli tarkoittanut ilmaista benjihyppyä campuksen pihalla! Annoin eilen illalla Lauralle ohjeen, että älä ainakaan hyppää ekana (ajattelin, että turvajutut olisi ainakin testattu jollain toisella). Mutta niin siinä sitten kävi, että tietenkin Laura oli arvottu hyppäämään ensimmäisenä! Onneksi Laura soitti hypyn jälkeen, että kaikki on hyvin ja hauskaa oli ollut! HUH!
Henrika makasi olohuoneen sohvalla ja piti varmuuden vuoksi ämpäriä vieressään, kun huono olo yllätti usein ja nopeasti. Veiko yritti parhaansa mukaan ymmärtää mitä Henrika haluaa hänen tekevän ämpärillä. Veiko työnsi päätään ämpäriin ja piippaili, kuin kysyäkseen Henrikalta, että mikä temppu tämä on, kun mä en osaa! No, iltapäivästä Veiko pääsi Henrikan jalkopäähän nukkumaan ja lämmittämään potilasta, jolle nousi iltaan mennessä korkea kuume.
Lenkkeilin touhukkaan Veikon kanssa Haltialassa, kun Veiko ei olisi malttanut jättää Henrikaa makaamaan sohvalle.
Keskiviikkoiltana huono oli oli siirtynyt isäntään ja torstaina vietettiin kotipäivää vatsataudissa. Veiko nukkui taas potilaan vieressä ja yritti tassullaan läpsien saada isännän nousemaan ja lenkille. Veiko ei meinannut ymmärtää, että joka päivä tehtävä pitkä iltapäivälenkki jäisi nyt tekemättä. Veiko oli sitä mieltä, että ylös, ulos ja lenkille, mitä sä vielä siellä makaat! No, onneksi Henrika on jo toipunut ja lenkitti Veikon koulun jälkeen. Tämä emäntä ei ole siis vielä sairastunut tähän tautiin, joten illalla mennään taas palloilemaan ja lenkkeilemään varmaankin Haltialan pelloille.
Tänään oli myös Laura osallistunut TTY:llä Untuvikkojen Lentokouluun, mikä Lauran kohdalla oli tarkoittanut ilmaista benjihyppyä campuksen pihalla! Annoin eilen illalla Lauralle ohjeen, että älä ainakaan hyppää ekana (ajattelin, että turvajutut olisi ainakin testattu jollain toisella). Mutta niin siinä sitten kävi, että tietenkin Laura oli arvottu hyppäämään ensimmäisenä! Onneksi Laura soitti hypyn jälkeen, että kaikki on hyvin ja hauskaa oli ollut! HUH!
lauantai 4. syyskuuta 2010
Nuorten SM-kisat Tampereella
Veiko ja Henrika osallistuivat Tampereella järjestettyihin Nuorten SM-kisoihin. Kisat pidettiin kahdessa eri ikäryhmässä A (10 - 13 v) ja B (14 - 17 v). Henrika kisasi vanhempien sarjassa. TAKUT:n agikenttä sijaitsi Tampereen Hervannassa, lähinnä keskellä teollisuusaluetta. Kenttä ei ollut mitenkään ihmeellisessä kunnossa, kentän erotti yleisöstä sininen maassa oleva naru...
Ensimmäiseltä karsintaradalta kunkin luokan 3 parasta pääsi finaaliin, joten vain tuloksella pääsi jatkamaan. Veikon luokassa oli 8 kisaajaa. Veiko ja Henrika suorittivat ensimmäisen Kari Jalosen tuomaroiman radan puhtaasti! Aikakin oli nopein ja sillä irtosi karsintaradalta voitto ja medi2-luokan SERT --> siirto medi3-luokkaan!! Onnea Henrika!
Radan ja palkintojenjaon näet täältä.
Finaaliradalla suoritus oli puhdasta kunnes putken väärä pää söi Veikon... eli finaalista tulokseksi hylly. Harmi, mutta se olikin vasta Veikon agiuran 10. startti. Kolmosissa kuulemma kuuluu kerätä niitä nollia, tuplanollia ja sen sellaista, täytyy varmaan kysyä lisää meitä viisaammilta. Tavoitteena on nyt varmaan kesän 201? arvokisat ;o) - vai nousikos meidän rima nyt kerralla taivaisiin?!
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Tervakoski KV yms.
Veiko lähti Tervakosken KV:n muuttokuorman kanssa, sillä mukana kyydissä oli myös Laura ja Lauran Tampereelle meneviä tavaroita. Sateinen sää oli kehän alkaessa muuttunut tihkusateeksi ja suhteellisesti kuivin jaloin selvisimme kehästä. Valioissa oli 4 urosta, Veikolle eri2, pu2 + varaca, Koda oli rop. Heti kehän jälkeen autolla kohti Tamperetta ja Veiko pääsi tutustumaan Lauran kämppään. Kävimme myös pikaisesti Suolijärven maastossa, mutta koska satoi kaatamalla käänsimme auton keulan takaisin Helsinkiä kohti aika nopeasti.
Illalla Veiko pääsi irroittelemaan agitreeneihin ja haastavaa kolmosten rataa tehtiin hyvällä vauhdilla. Treenien jälkeen vielä saatiin juosta pihalla muutama kierros ihanan Cian kanssa, mutta naapurin pihalla kävelevä kissa keskeytti ihanat leikit. Onneksi koirat eivät huomanneet kissaa!
keskiviikko 25. elokuuta 2010
SE UCH
Tänään näkyi Svenska Kennelklubbenin hunddatassa Veikolle titteli SE UCH! Eli Veiko on nyt valio sekä Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Liettuassa.
Onnittelut myös Keiralle, jolle myös tänään on julkistettu SE UCH!
Onnittelut myös Keiralle, jolle myös tänään on julkistettu SE UCH!
maanantai 23. elokuuta 2010
19. - 23.08.2010 SKooi Clubmatch 2010
Matkaan lähdettiin tuttuun tapaan torstaina Turusta Siljan valkoisella laivalla. Samassa laivassa reissasivat myös Annet ja Sally, Peter, Keira + Julia.
Perjantain käytimme siirtymiseen Tukholmasta Skåneen Degebergaan (n. 600 km), jossa pidettiin Svenska Kooikerhondje klubbenin Clubmatch 2010. Pysähdyimme matkan varrella muutamassa pikkukylässä kaupoissa ja jaloittelemassa.Ajoimme mm. tutulta kuulostavien Gislavedin (renkaat), Husqvarnan (ompelukoneet),Emmaljungan (lastenvaunut)kylien lävitse. Kristianstadissa pysähdyimme pidemmäksi ajaksi, jotta juomavarastomme eivät olisi vallan ehtyneet. Matkan varrella tuli varoiteltua erilaisin liikennemerkein hirvistä, peuroista, villisioista, ankoista kahden poikasen kera yms. Ankkaliikennemerkki oli ihan Kristianstadin keskustassa ja siinä oli kuvassa äiti ankka + 2 vauva-ankkaa perässä - ei kyllä nähty!
Perjantain majoituimme Degeberga Stugbyn mökkiin nro 18, joka oli ihan agilykentän reunassa ja 30 metrin päästä illallisteltasta. Jukka jäi pitämään mökkiä pystyssä ja lähdin Veikon kanssa 'Kvällspromenadille' eli iltakävelylle paikalla olleiden ruotsalaisten kooikerihmisten kanssa. Veiko veti kuin hinaaja, kun koko ajan edessä käveli ihani tyttökooikereita. Teimme noin tunnin lenkin ja kävelimme keskellä isoa solaa, jota pitkin virtasi puro. Solan päässä oli kaunis putous, jota ihasteltuamme käännyimme takaisin. Pieni pätkä promenaadia on katsottavissa täältä.
Lauantain oli näyttelypäivä ja meillä oli mökiltä näyttelypaikalle noin 50 metrin matka. Veikon aamulenkin jälkeen kävimme kasaamassa näyttelyteltan ja palasimme mökille syömään aamupalaa. Annet ja Jonna saapuivat myös näyttelypaikalle jo aikaisin aamulla. Annet pystyttivät näyttelytelttansa kauemmaksi, sillä hyväntuoksuinen Keira olisi aiheuttanut urosteltan vieressä turhan paljon piippausta.
Näyttelyn naistuomarina oli Alankomaista Jos Dekker, joka päivän arvostelun perusteella piti siis todella pienistä koirista. Päivä oli todella lämmin vaikka tuulikin välillä. Peter menestyi hienosti ollen jun1/1 ck, pu4, Uffe val1/4 ck, Veiko val1/-, Isla jun1/-, Julia jun1/1 ck pn4, Keira val1/- ja Sally vet1/3. Junnut Peter ja Julia vastasivat siis suomalaismenestyksestä. Peter oli mukana Cirtap'sin kasvattajaryhmässä joka oli ykkönen, Uffe ja Keira olivat Limbon jälkeläisryhmässä joka oli neljäs. Näyttelyn rop oli Cirtap's J-G Prinses Juliana ja vsp oli junnu-uros Moonhaven Terrific Maroon. Päivän parast tuttavuus oli tietenkin Veikon Peppe-iskä, jonka näin siis ensimmäistä kertaa. Veiko on kuten iskänsä, vain isompi.
Veiko ja Peppe-iskä
Näyttely kesti siis klo 9 - 18 ja päivällä pidettiin 35 minuutin ruokatauko urosten arvostelun päätyttyä. Veiko jäikin tauon jälkeen mökille Jukan kanssa eikä siis tarvinnut hiostautua näyttelypaikalla. Illalla klo 20 oli rapuillallinen ja sinne menimme Annein kanssa. Nautimmme rapuja, fetasalaattia, ruotsalaisia valmissalaatteja sekä keksejä, juustoa, paahtoleipää, viiniä yms. Kylläpäs oli hyvää!
Amaging Lonseme Snappepe Achteraf eli Veikon Peppe-iskä
Sunnuntaina oli pakattava ja siivottava ja taas 600 km:n ajo kohti Tukholmaa. Paluumatkan aikana satoi myös muutamaan otteeseen. Tukholmassa kävimme vielä ruokakaupassa ja lenkitimme Veikon ja siirryimme Siljan valkoiseen laivaan. Kuulimme myös Suomesta mukavia uutisia, sillä Veikon veli Noa oli saanut toisen sertin ja ollut vsp Heinolassa! Menimme syömään Annein kanssa ja nopeasti tax freen kautta nukkumaan. Maanantaina saavuimme kotiin ja purimme auton.
Huokaisimme hetken ja pakkasimme auton uudelleen, nyt Tampereelle muuttavan Lauran tavaroilla. Olin Lauraa lentokentällä vastassa klo 16 ja ajoimme vielä samana iltana Tampereelle. Olin kaukaa viisas ja otin itsellenikin patjan mukaan ja ensimmäinen yö Lauran opiskelijakämpässä nukuttiin vierekkäin patjoilla lattialla. Ruotsin reissun ja pienen muuttorumban jälkeen unta ei tarvinnut turhan kauan odotella...
Perjantain käytimme siirtymiseen Tukholmasta Skåneen Degebergaan (n. 600 km), jossa pidettiin Svenska Kooikerhondje klubbenin Clubmatch 2010. Pysähdyimme matkan varrella muutamassa pikkukylässä kaupoissa ja jaloittelemassa.Ajoimme mm. tutulta kuulostavien Gislavedin (renkaat), Husqvarnan (ompelukoneet),Emmaljungan (lastenvaunut)kylien lävitse. Kristianstadissa pysähdyimme pidemmäksi ajaksi, jotta juomavarastomme eivät olisi vallan ehtyneet. Matkan varrella tuli varoiteltua erilaisin liikennemerkein hirvistä, peuroista, villisioista, ankoista kahden poikasen kera yms. Ankkaliikennemerkki oli ihan Kristianstadin keskustassa ja siinä oli kuvassa äiti ankka + 2 vauva-ankkaa perässä - ei kyllä nähty!
Perjantain majoituimme Degeberga Stugbyn mökkiin nro 18, joka oli ihan agilykentän reunassa ja 30 metrin päästä illallisteltasta. Jukka jäi pitämään mökkiä pystyssä ja lähdin Veikon kanssa 'Kvällspromenadille' eli iltakävelylle paikalla olleiden ruotsalaisten kooikerihmisten kanssa. Veiko veti kuin hinaaja, kun koko ajan edessä käveli ihani tyttökooikereita. Teimme noin tunnin lenkin ja kävelimme keskellä isoa solaa, jota pitkin virtasi puro. Solan päässä oli kaunis putous, jota ihasteltuamme käännyimme takaisin. Pieni pätkä promenaadia on katsottavissa täältä.
Lauantain oli näyttelypäivä ja meillä oli mökiltä näyttelypaikalle noin 50 metrin matka. Veikon aamulenkin jälkeen kävimme kasaamassa näyttelyteltan ja palasimme mökille syömään aamupalaa. Annet ja Jonna saapuivat myös näyttelypaikalle jo aikaisin aamulla. Annet pystyttivät näyttelytelttansa kauemmaksi, sillä hyväntuoksuinen Keira olisi aiheuttanut urosteltan vieressä turhan paljon piippausta.
Näyttelyn naistuomarina oli Alankomaista Jos Dekker, joka päivän arvostelun perusteella piti siis todella pienistä koirista. Päivä oli todella lämmin vaikka tuulikin välillä. Peter menestyi hienosti ollen jun1/1 ck, pu4, Uffe val1/4 ck, Veiko val1/-, Isla jun1/-, Julia jun1/1 ck pn4, Keira val1/- ja Sally vet1/3. Junnut Peter ja Julia vastasivat siis suomalaismenestyksestä. Peter oli mukana Cirtap'sin kasvattajaryhmässä joka oli ykkönen, Uffe ja Keira olivat Limbon jälkeläisryhmässä joka oli neljäs. Näyttelyn rop oli Cirtap's J-G Prinses Juliana ja vsp oli junnu-uros Moonhaven Terrific Maroon. Päivän parast tuttavuus oli tietenkin Veikon Peppe-iskä, jonka näin siis ensimmäistä kertaa. Veiko on kuten iskänsä, vain isompi.
Näyttely kesti siis klo 9 - 18 ja päivällä pidettiin 35 minuutin ruokatauko urosten arvostelun päätyttyä. Veiko jäikin tauon jälkeen mökille Jukan kanssa eikä siis tarvinnut hiostautua näyttelypaikalla. Illalla klo 20 oli rapuillallinen ja sinne menimme Annein kanssa. Nautimmme rapuja, fetasalaattia, ruotsalaisia valmissalaatteja sekä keksejä, juustoa, paahtoleipää, viiniä yms. Kylläpäs oli hyvää!
Sunnuntaina oli pakattava ja siivottava ja taas 600 km:n ajo kohti Tukholmaa. Paluumatkan aikana satoi myös muutamaan otteeseen. Tukholmassa kävimme vielä ruokakaupassa ja lenkitimme Veikon ja siirryimme Siljan valkoiseen laivaan. Kuulimme myös Suomesta mukavia uutisia, sillä Veikon veli Noa oli saanut toisen sertin ja ollut vsp Heinolassa! Menimme syömään Annein kanssa ja nopeasti tax freen kautta nukkumaan. Maanantaina saavuimme kotiin ja purimme auton.
Huokaisimme hetken ja pakkasimme auton uudelleen, nyt Tampereelle muuttavan Lauran tavaroilla. Olin Lauraa lentokentällä vastassa klo 16 ja ajoimme vielä samana iltana Tampereelle. Olin kaukaa viisas ja otin itsellenikin patjan mukaan ja ensimmäinen yö Lauran opiskelijakämpässä nukuttiin vierekkäin patjoilla lattialla. Ruotsin reissun ja pienen muuttorumban jälkeen unta ei tarvinnut turhan kauan odotella...
lauantai 14. elokuuta 2010
Hyvinkään agikisat
Veikon agilitykesäloma päättyi jo hetki sitten. Lauantaiksi oli katsottu HYVSK:n agikisat kahdella startilla näin kesäkauden päätökseksi. Aamulla satoi Helsingissä kaatamalla ja oli sikäli hyvä valinta mennä hallikisoihin eikä ulos. Hyvinkäällä myös ukkosti päivän aikana. Onneksi Veiko ei reagoi ukkoseen mitenkään ja oli hallilla ihan yhtä innokkaana kuin muutenkin.
Ekalla radalla Henrikan kanssa rataa suoritti Veiko "Virtanen". Virtanen ehti suoritella usempia esteitä mitä rataa kuului :) ja ekalta radalta siis tulokseksi HYL. Toiselle radalle Veikolla oli jo mukana enemmän malttia. Rata alkoi hyppy-pituus-keinu:lla ja moni tekikin siinä lentokeinuja, mutta Henrika sai Veikon hyvin haltuusta ja keinu meni oikein hienosti. Lopputuloksissa ohitse meni vain yksi nopea espanjavesikoira ja Veikolle 2. sija + toinen LUVA kakkosissa! Veikon menoa radalla voipi tutkailla täältä. Kyllä Henrika ohjaa hienosti!
Kakkosissa on tultu startattua nyt neljä kertaa ja taskussa on kaksi luvaa... kolmatta sitten varmaan haetaankin vähän pidempään. Kolmosluokka siis kolkuttelee jo kulman takana, mutta katsotaan nyt sitten milloin parivaljakko taas haluaa seuraavan kerran kisata. Ei liikaa hyvää mahan täydeltä! Sitä ennen pitää olla ahkera ja harjoitella aikas paljon...
Ekalla radalla Henrikan kanssa rataa suoritti Veiko "Virtanen". Virtanen ehti suoritella usempia esteitä mitä rataa kuului :) ja ekalta radalta siis tulokseksi HYL. Toiselle radalle Veikolla oli jo mukana enemmän malttia. Rata alkoi hyppy-pituus-keinu:lla ja moni tekikin siinä lentokeinuja, mutta Henrika sai Veikon hyvin haltuusta ja keinu meni oikein hienosti. Lopputuloksissa ohitse meni vain yksi nopea espanjavesikoira ja Veikolle 2. sija + toinen LUVA kakkosissa! Veikon menoa radalla voipi tutkailla täältä. Kyllä Henrika ohjaa hienosti!
Kakkosissa on tultu startattua nyt neljä kertaa ja taskussa on kaksi luvaa... kolmatta sitten varmaan haetaankin vähän pidempään. Kolmosluokka siis kolkuttelee jo kulman takana, mutta katsotaan nyt sitten milloin parivaljakko taas haluaa seuraavan kerran kisata. Ei liikaa hyvää mahan täydeltä! Sitä ennen pitää olla ahkera ja harjoitella aikas paljon...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)