Molètai

22.05.2015 perjantaina lähdimme pikaiselle reissulle kohti Liettuaa. Aamun ensimmäisellä lautalla (klo7.30 Tallink Star) menimme ylitse ja laiva oli täpösen täynnä mm. nuoria menossa pelaamaan jalkapalloa tms. Meillä oli koko päivä varattu matkantekoon ja pysähdyimme aina, kun siltä tuntui. Perinteinen pysähdyspaikka on Pärnussa.

Riikan jälkeen pysähdyimme Heselle Iecavaan ja tankkasimme samalla Statoililla. Ruokakaupassa kävimme vasta lähempänä Panevėžysissa. Liettuan puolella olikin useita tietyömaita ja se hidasti matkantekoa jonkun verran. Hotellin olin varannut Anykščiaista, josta oli noin tunnin matka näyttelypaikalle Molètaihin. Hotellimme oli Nykcsio Namai niminen hotelli, joka osoittautui varsin hyväksi valinnaksi. Huoneessamme oli tilava alakerta ja sängyt parvella, sekä parveke. Parvelle johtavat portaat olivat puiset ja niin jyrkät, ettei koiria laskettu yläkertaan ollenkaan.

Kävimme hotellin ravintolassa syömässä ja alkuruoka, pääruokana kanaa ja lasi skumppaa maksoi 7,66 €. Aamiainen ei ollut mikään runsas, mutta paistetuilla kananmunilla ja smetanalla pärjää...

23.05.2015 lauantaina lähdimme aamupalan jälkeen kohti näyttelypaikkaa, kehä olikin heti aamusta. Navigaattorin kanssa sai taas tapella, että se suostui viemään meidät perille. 14 km matka Anykščiaista Utenaan johtava tie oli huonoin tie, mitä tällä reissulla oli ajettavana. Tie oli yhtä rakennustyömaata ja nopeus max 50 km/h.

Lauantaina olimme kehässä heti kolmantena rotuna ja tuomarina oli norjalainen Svein Helgesen. Molemmat koirat saivat huippuarvostelut ja Veikosta tuli päivän ROP ja Hilary oli odotetusti VSP. Molemmille myös Liettuan sertit ja cacibit. Yritin kehäsihteerille kertoa, ettei Veiko sitä tarvitse, mutta ymmärrys ei ollut ihan samalla tasolla. No, ei siitä haittaakaan ole. Jäimme odottamaan ryhmiä ja saksalainen tuomari nosti Veikon ryhmässä 6. parhaan joukkoon (3 sijoitettiin). Ihan kiva juttu! Veikolla oli kyllä mahdottoman hauskaa kehässä ja se nautti siitä täysin siemauksin. Häntää heilutettiin siihen tahtiin, että meinas irrota!

Hotelliin päästyämme käytiin koirien kanssa lenkillä ja syömässä ravintolassa. Euroviisuja katsottiin myös hetken aikaa.

24.05.2015 sunnuntaina saimme aamulla rauhassa pakata ja käydä lenkillä ja aamupalalalla, kun kehä oli vasta yhden jälkeen. Tuomarina meillä oli Irina Azen, Valkovenäjältä. Tulos oli koirien osalta sama, kuin lauantaina. Tuomari kysyi vielä kehän jälkeen Veikon ikää, eikä ollut sitä uskoa. 7+ vuotias sirkuskoira oli kehässä...

Harmi, ettei voitu enää jäädä ryhmiin, kun lähdimme ajamaan kohti Riikaa heti kehän jälkeen. Riikaan oli näyttelypaikalta reilun neljän tunnin ajomatka ja ryhmät päättyivät lauantaina noin klo 18 ja sillä aikataululla olisimme olleet pimeällä perillä Riikan päässä. Liettuassa ja Latviassa ajaminen vaatii kuskilta skarppina oloa, joten miellyttävämpää on ajaa valoisalla. Kerran kauan aikaa sitten olemme ajaneet pimeässä Vilnasta Riikaan lumimyrskyssä ja näkyvyys oli ihan oikeasti järkyttävän huono, muutamia metrejä. Vaikka nyt ei ollut lunta luvassa, niin turvallisuus ennen kaikkea. Ja toisaalta, ei minulla ollut niitä talvilomapäiviä tämän enempää ja tiistaiksi oli jo mentävä töihin...

Jäimme hotelli Baltvillaan yöksi ja maanantaina jatkoimme matkaa kohti Tallinnaa. Tallinnassa teimme ostoksia ja lenkitimme koirat ja klo 16.30 Tallink Superstarilla tultiin kotimaahan takaisin. Rankka reissu, kun autossa tuli istuttua yli 1300 kilometria, mutta koirat olivat reissussa tyytyväisiä, kun isäntäväki oli mukana ja ruokahuolto ja lenkitys toimii. Ei sitä muuten reissulle viitsisi lähteä, ellei se sujuisi koirien kanssa näin helposti.

Hilary sunnuntaina kehän jälkeen

Lisää kuvia löydätte täältä ja näyttelyarvostelut voi käydä lukemassa täältä.

WAO

Saavuin Amsterdam Schipolin kentälle keskiviikko iltapäivänä (13.05.2015). Mukana oli vain reppu ja hyvä mieli! Kentällä minua odotti WAO -porukkaan kuuluvia, joista päädyin kahden muun joukkueen jäsenen kanssa vuokra-autolla kohti Ermeloa. Tunnin matka venyi meillä yli kolmeen tuntiin, kun matkan varrella tuli eksyttyä muutamaankin otteeseen. Ensi kerralla taidamme ottaa ihan navigaattorin mukaan, jotta matka taittuisi nopeammin ;)

Ermelon hotelli Golden Tulip on ehkä hienoin hotelli, missä olen ollut. Se oli iso ja kauniisti koristeltu, sekä koirille (joita toki itselläni ei ollut mukana) oli lähistöllä erinomaiset ulkoilumaastot. Tosin villisikoja sai varoa lenkkipoluilla, vaikka itse törmäsin vain eläimen jättämiin jälkiin.

Ensimmäinen WAO päivä oli torstai (14.05.2015), jolloin hoidimme koirien eläintarkastukset sekä ilmoittautumisasioita. Kisapaikan sijainti oli upea hevostalli, ja puitteet erinomaiset. Torstai-iltana oli myös avajaiset, jotka suoriutuivat ripeästi ja tehokkaasti. Päällämme oli Suomen joukkueen edustusvaatteet, jotka olivat Rukan teettämiä. Muita sponsoreita oli Fitdog, Prodog, Nutrolin ja Huom!. Suomen joukkueen joukkueen johtajina toimivat Teemu Linna ja Toni Koutu ja joukkueen valmentajana Niina-Liina Linna.

Perjantaiaamuna (15.05.2015) kello soi aamu viiden jälkeen ja olin itse kisapaikalla vastaanottamassa radat ja muut paperit kello 7.05. Väsyttikö? Ehdottomasti. Olinko innokas? Ehdottomasti. Päivä sujui ratoja katsellen, suomalaisia auttaen ja ennen kaikkea tästä ihanasta lajista, agilitysta nauttien. Illalla kävimme myös syömässä Ermelon keskustassa, joka on kaunis ja pieni paikka.

Lauantaina (16.05.2015) kello soi taasen 5.15. ja aamupalalla tuntui kyllä silmät olevan vähän ristissä. Päivä oli pitkä, mutta suomalaisia pääsi palkintojenjakoon, mikä oli mahtavaa! Itse olin heiluttamassa Suomen lippua heidän kunniakseen palkintojenjaossa. 

Henrika & Hertta

Sunnuntai (17.05.2015) eli viimeinen WAO-päivä alkoi edellisten mittaan erittäin aikaisin. Päivästä nautin erittäin paljon ja closing ceremony oli pitkä, mutta palkitseva tapahtuma. Sen päätteeksi vaihdoin tanskalaisen kisaajan kanssa t-paidat ja nyt voinkin kisata itse Tanskan väreissä :) Illalla illastimme Suomen joukkueen, taustajoukkojen sekä Ruotsin muutaman kisaajan kanssa. Myöhemmin myös hotellin Wales- ja Iso-Britannia-kisaajat olivat myös juhlistamassa.

Maanantaina ennen lentokentälle lähtöä kävimme pienemmällä porukalla matkan varrella olleessa Outlet -kylässä. Ostin HellyHansenin paidan, joka istui päälle hyvin. Lento takaisin Wieniin sujui moitteetta, mutta kotona oli kyllä hyvä olla. Univelkaa ja raskaat jalat on tuliaisena, mutta reissua en vaihtaisi mihinkään. Hauskaa oli, upeaa seuraa ja ennen kaikkea – agilitya!

(c) Toni Koutu - lainattu WAO tiimin facebook -sivuilta

(c) Toni Koutu - lainattu WAO tiimin facebook -sivuilta

http://www.worldagilityopen.com/ 

Lisää kuvia tältä ikimuistoiselta agilityreissulta löydät täältä.

<3 Henrika

ps. The 2016 World Agility Open will take place in England on 13th- 15th May at Addington Manor Equestrian Centre. This fabulous venue is situated in central England within one hour of both London Heathrow and Birmingham Airport, and a 2-1/2 hour drive from Dover. For more information on the site, please visit www.addingtonmanor.co.uk.

Sipoo RN

10.05.2015 sunnuntaina ja äitienpäivänä kävin Hilaryn kanssa Sipoon ryhmänäyttelyssä. Paikalla oli 3 koohoa, Yego, Robin ja Hilary.

10.05.2015 Hilary - Sipoo RN, tuomari Leni Finne, VSP + serrt

Esitin Robinin kehässä ja mallikkaasti mentiin Yegon perässä, ei mitään urosten välistä sanomista. Hilary oli kehässä kuin veturi ja olisi vain halunnut kehästä ulos leikkimään. Yegolle ROP ja sert ja Hilarylle ansaitusti VSP  ja sert.

Lahdessa kahdesti

01.05.2015 perjantaina eli vappupäivänä Hilary käväisi Lahden ryhmänäyttelyssä. Näyttely pidettiin Lahden raviradan parkkipaikalla, aurinkoisessa mutta tuulisessa säässä. Hilary ei perustanut tuulen kaatamista numerokylteistä ja ei suostunut liikkumaan kehässä ihan niin kuin olisin toivonut. Sertin sai ansaitusti Mila ja roppina komeili veteraani Koda. Hilarylle siis tuloksena eri1 sa pn2 vasert.

Illansuussa kävin Ojangon - Hakunilan maastoissa kunnon lenkin, kierrettin myös Ponihaan tallit ja illalla oli kerrankin rauhallisia koiria.

03.03.2015 sunnuntaina ajelin Lahteen rally-tokokisoihin. Veikolle ihan normaali kelpo tulos, vähän ehkä haahuilua. Hilary oli mukavassa vireessä halliin tultaessa, mutta pitkä odottelu ja mikä lie uuden hallin kummastelu ja kuuntelu sai Hilaryn radalle ihan lahnavireessä, ensimmäinen avon nollatulos. Hilary tarvitsee vielä paljon harjoittelua vieraissa paikoissa ja kun halli vielä kaikui, oli se Hilarystä NIIN outoa, ettei radalla ollutkaan se normaali iloinen hillopulla.

Kiitos Veikon videosta kuuluu Kodan Sannalle!

Tallinna Winner 2015

11.04.2015 lauantaina Hilary ja minä lähdimme Tallinnaan yhden yön matkalle Johannan ja Robinin kanssa. Lähdimme matkaan Tallink Starilla klo13.30. Laivasta pääsimme aika nopeasti ja ajoimme hotellille (Go Hotel Shnelli). Veimme tavarat huoneisiin ja lähdimme kävelemään läheiseen puistoon koirien kanssa ja teimme myös pienen kävelylenkin Tallinnan vanhassa kaupungissa.

Robin ja Hilary keväisessä Tallinnassa

Veimme koirat huoneisiin ja kävimme viereisessä Selver -ruokakaupassa ja menimme hotellin ravintolaan syömään. Kolmen ruokalajin ja ruokajuoman ateriasta sai maksaa vain 19 euroa. Joku ravintolassa juoksennellut pikkupoika kävi vanhemmilleen valittamassa melusta huoneissa, mutta meidän palatessamme omaan kerrokseen oli siellä aivan hiljaista. Hotellissa yöpyi samaan aikaan pari bussillista futiksenpelaajia, jotka myös pitivät kiitettävästi ääntä.

Illalla teimme vielä pienen lenkin puistossa ja Hilary ja Robin juoksivat ympyrää hihnoissaan meidän ympäri. Tassut oli tämän jälkeen ihan pakko pestä...

12.04.2015 sunnuntaina lenkitimme koirat, kävimme aamupalalla ja olimme Saku Suurhallissa näyttelypaikalla kymmeneksi. Kehä oli vähän jälkeen 12. Robin oli ensimmäisenä Ukrainalaisen Sergii Slukinin kehässä ja sai eri2 sert pu2, veteraani Rasmus rop ja rop-vet. Hilary oli hienosti vsp ja sai cacibin ja TLNV-15 tittelin. Viron aikuisten serttiä Hilary ei vielä voinut ottaa vastaan, kun on Viron junnuvalio ja ei ole vielä 2 vuotta mittarissa. Kävimme tekemässä vähän ostoksia ja söimme Mc Donaldsissa ja satamassa vielä juomatäydennykset mukaan autoon. Iltalaivalla tultiin kotiin ja vähän jälkeen 22 olimme kotona. Veiko oli innoissaan, kun Hilary tuli. Veiko kävi omassa auton häkissään tarkistamassa, kuka ihme oli siellä oikein asunut.

Hilary VSP CACIB TLNV-15

Hilary ja Robin

Graz, Hallstatt, Linz, Melk

Ohjaaja vietti pääsiäisen Itävallassa tehden kartalla kierroksen alas, vasemmalle ja takaisin oikealle eli Wien -> Graz -> Hallstatt -> Linz -> Melk -> Wien.

Wien - Graz - Hallstatt - Linz - Melk - Wien

Graz

Graz

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Hallstatt

Linz

Melk

Melk

Rallyepikset ja TP

Kävin molempien koirien kanssa kokeilemassa rallyn AVO -luokkaa möllikisoissa NoDO -hallilla Hyvinkäällä. Halli on tuttu agilitykisoista, sellainen kuplahalli se kait on, toki parhaat päivät ovat jo takanapäin. Agissa halli on ainakin talvella ollut Veikolle liukas, joten emme ole siellä enää muutamaan aikaan edes kisanneet. Agissa Veikon eka luva ykkösissä on aikanaan tullut täältä hallista ja Veiko on itseasiassa käyty agiin mittaamassakin täällä. Kivat muistot siis.

Epikset olivat mukavasti järjestetty, sillä sain lähtölistat ja kisakirjeen sähköpostiin kuten agikisoissa konsanaan. Tunnelma oli rauhallinen ja kisaajilla oli suoritusrauha. Itselleni on suuri kynnys irroittaa Veiko hihnasta kentällä, jossa ei ole laitoja vaan kehä on rajattu maassa olevalla nauhalla. Veiko on saanut elämänsä aikaan 5 koiraa iholle saakka (joka kerta on itse ollut hihnassa) ja tullut siis yllätetyksi eikä siis perusta yhtään kohti laukkaavista irtokoirista olivat ne sitten päin tullessaan mitä sukupuolta sitten tahansa. Vaikka näin tarkemmin ajateltuna ovat kaikki Veikon päälle tulleet koirat olleet uroksia tai no, viimeisimmältä tolleri/käyttökultsulta en ehtinyt kysyä kumpi mahdat olla, kun omistaja liukeni paikalta koiransa kanssa.

Hilary pääsi ensin radalle ja teki ihan kelpo suorituksen. Yhtä käännöstä en uusinut, siitä -10 muuten ohjaajan virheitä 81/100. Veiko oli viimeisenä koirana radalla ja oli ihan innokas, tutki houkutuksen vinkulelua (!) mutta ei crocksia, muutama ohjaajan virhe, mutta koira pysyi radalla ja sillä oli kivaa 77/1100 (sujuva rata, hyvin innokas koira, joka on treenannut jo ylempiä luokkia). Innokas Veiko 7v. Vallaton oli siis mukana minulla radalla. Veiko oli tuomarin suosikki (TP) ja ansaitsi pallolelun, narulelun ja frisbeen. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa.

AVO-mölli, tuomarina Hannele Pirttimaa

AVO-möllit tulokset

TP